Antonius ponnahti ylös.
"Onko sinulla vielä toivoa, Soranus?"
Senaattori nyökäytti.
"On."
"Mikä?"
"Väkivalta."
"Ah — minä tahdon vapauttaa hänet. Soranus. Minä tahdon valmistaa kiduttajien ruumiista sillan, joka johtaa vankilasta ulos. Hänen jalkansa on astuva satojen ruumiitten yli, taikka — he saavat tappaa minut hänen kanssaan!"
"Mieluummin toteutukoon ensimäinen toivomuksesi, Antonius", virkkoi senaattori. "Minun miekkani on oleva sinunkin. Mutta nyt Britannicuksen luokse neuvottelemaan keinoista, miten vapautamme prinsessan."