Nero laski hymyillen sormuksilla koristetun kätensä prinssin olalle.
"Jätä anteeksipyytelysi, rakas Britannicus. Olen sinulle kiitollisuuden velassa, että olet huomaavainen keisarinnalle. Yksinäisyys, jolla hän itsensä ympäröi, vaikuttaa painostavasti häneen."
Britannicus kumarsi ja astui paikalleen.
Aterian alkuosa kului verrattain rauhallisesti. Keskusteltiin poliittisesta asemasta ja haasteltiin arkipäiväisistä aiheista. Mutta jo aterian keskivaiheilla unohtuivat sirot tavat, joiden vertauskuviksi oli ripustettu ruusuja pöydän yläpuolelle. Huudettiin, meluttiin ja naurettiin kilvan, välittämättä lainkaan keisarista. Tämänkin kasvot alkoivat runsaasta viinin nauttimisesta punottaa. Juomanlaskija juoksi ahkeraan edestakaisin sekoittaen vettä viiniin etuhuoneessa, jonne tynnörit olivat asetetut. Seppelkiehkuraiset poikaset puikkelehtivat vieraitten välillä täyttäen heidän maljansa aina uudelleen. Juhlivien ympärille levisi hajuvesien viehättävä tuoksu. Vieraat olivat painaneet laakeri- ja viininlehtiseppeleet päähänsä, orjat voitelivat herrojensa käsivarret hyvänhajuisilla öljyillä.
Juomingit olivat parhaillaan. Neron viittauksesta lehahti saliin joukko kevytjalkaisia tanssijattaria puoleksi verhoutuneina babylonialaisiin kultakoristeisiin harsokankaisiin, jotka tuskin peittivät neitosten moitteettomia muotoja. Heitä seurasi laulajia, jotka lauluillaan ylistivät keisaria, huilunsoittajia ja ilveilijöitä mitä vaihtelevin joukko.
Nyt nosti Nero raskaan kultaisen maljansa, teki käskevän kädenliikkeen, ja kaikki vaikenivat.
"Minä juon käskynhaltija Markuksen kunniaksi. Onni hänen matkalleen ja jumalat hänen suojakseen! Britannian ja minun uskollisen prefektini onneksi!"
Kaikki yhtyivät maljaan. Onnentoivotusten myrsky vyöryi ympäri pöytää nuoren aatelismiehen kunniaksi, jonka kasvot ilmaisivat kaikkea muuta kuin surua isän kuoleman johdosta.
Nyt heilutti Markus itse maljaansa: "Jupiter suojanasi, armollinen keisari. Sinä olet suurin kaikista jumalallisista caesareista, jotka ovat hallinneet Roomaa. Mitä oli Augustus sinun rinnallasi? Varjo. Sotiasi ovat jumalat suosineet. Valtakunta kukoistaa hyvinvointia ja varallisuutta. Sinä olet viisas ja urhoollinen, tarmokas ja lempeä, oikeudenmukainen ja ankara, missä valtakunnan etu on kysymyksessä. Onnellinen olet, ikuinen Rooma! Kuolemattomat ovat lähettäneet parhaimman joukostaan maailmaa hallitsemaan!"
Myrskyisät suosionosoitukset seurasivat näitä sanoja. Huilujen sävelet hukkuivat vieraitten äänekkääseen puheluun ja nauruun.