"Älä pelkää! Hän tuopi pelastajan. Kun Silanus on täällä, olen huoletta. Jos vaan…"
Hän ei sanonut lausetta loppuun. Oktavia tarttui hänen käsivarteensa.
"Jos vaan? Mikä sinua arveluttaa? Puhu!"
"Jos vaan hän ehtii ajoissa tänne."
Keisarinna luhistui leposohvaansa.
"Jos hän ehtii ajoissa. — Sinä olet oikeassa. Neron suunnitelmat kypsyvät nopeasti."
Ystävättäret laskivat matkan ja ajan, joka oli kuluva, ennenkuin Silanus oli pääsevä Roomaan turvattoman naisen kunniaa puolustamaan. Oktavia rauhoittui, ja uutta toivoa virisi hänen mieleensä, kun Julia johtui laskelmissaan siihen tulokseen, että ennenkuin senaatti ehtisi langettaa tuhoisan tuomionsa, olisi Silanus Roomassa.
"Minun on tuotava sinulle eräs surullinen uutinen", jatkoi Julia sitten keskustelua. "Jälleen on seurastamme poistunut henkilö, jota olemme rakastaneet, yksi meidän onnettomuustoverimme."
"Ah —" keisarinna mietti.
"Sinä voit tarkoittaa ainoastaan Marciaa."