"Näyttäytykööt viimeinkin jumalat! Missä on heidän voimansa? Missä on oikeus, joka vallitsee hyvän ja pahan maan päällä? — Ei, Oktavia. Jumalilla ei ole mitään syytä riistää meitä toisiltamme, vaan näillä ihmisillä. Tiedätkö, miksi meidän liittomme keisarin käskystä on purettu? Miksi sinut on kihlattu prinssi Domitius Nerolle?"

Ja kun tyttö vaikeni, jatkoi mies vihasta vapisevin äänin:

"Onneton, etkö aavista mikä odottaa veljeäsi Britannicusta?"

Oktavia kalpeni.

"Minä luulin, että perhesuhteet saivat isän määräämään minut Domitiukselle. Minä tunsin hiljakkoin selittämätöntä kauhua, kun sattumalta yllätin ministeri Narsissuksen, hänen puhellessaan pretorianiupseeri Antoniuksen kanssa. Kuulin ainoastaan sekavia sanoja, kun aioin avata esiripun atriumiin vievän oven edestä. Hän puhui naisesta, joka tahtoi keinotella itselleen kruunun — mutta minä kiiruhdin sieltä pois tuskan valtaamana, kuuntelematta enempää. Sinä arvelet —"

"Minä arvelen", täydensi upseeri synkästi, hilliten ääntään, "että keisarinna tahtoo kohottaa poikansa Domitiuksen kruunun perilliseksi ja Caesarin todellisen pojan Britannicuksen —"

"Ja hänet… puhu!"

"Oo… tottahan sinä tunnet sukusi vaiheet. Eikö sinulle ole uskottu perheesi salaisuuksia?"

Oktavia käsitti, mitä Silanus tarkoitti. Hän vaikeni. Syntyi pitkä äänettömyys. Molemmat hautoivat vaan omia ajatuksiaan, jotka olivat vielä katkerammat, kuin heidän sanansa.

Josko hän tunsi julius-claudilaisen keisarihuoneen vaiheet! Tiberiuksen, Augustuksen jälkeläisen, ajoista saakka oli olemassa salaisuuksia, joista hovissa puhuttiin vain kuiskaamalla, ja joiden arvosteleminen rangaistiin valtiopetoksena. Tiberiuksen hallitessa oli Germanicus, Rooman kansan ylpeys, sen uljas, voittoisa sotapäällikkö, selittämättömällä tavalla kuollut. Keisarin oma poika joutui suosikki Sejanuksen myrkyn uhriksi, kun ensin viimeksimainittu oli vietellyt kruununprinssin puolison. Germanicuksen leski ja molemmat pojat Drusus ja Nero tuomittiin nälkäkuolemaan. Vanha kaartinprefekti Macro oli Tiberiuksen kuoleman ainoa todistaja. —