— Tuo osoittaa sentään kaupankäyntiä, — sanoin.
— Ensimäinen myyntimme kolmeen viikkoon, — vastasi hän.
— Älähän, — epäilin puolestani. — Kolmeenko viikkoon? No, no.
— Ellet usko minua, — huudahti hän hiukan kiihtyneenä, — voit mennä kopra-suojaan katsomaan. Vielä tällä siunatulla hetkellä on se puoliksi tyhjä.
— Siitä en paljoakaan hyötyisi, tiedäthän, — virkoin. — Olisihan se eilen saattanut olla aivan tyhjä.
— Niinpä kyllä, — myönsi hän naurahtaen.
— Sivumennen sanoen, mitä se pappi on miehiään? — kysäisin. —
Näyttää jokseenkin ystävälliseltä.
Tässä kohden Case räjähti äänekkääseen nauruun. — Ah, — sanoi hän, — nyt näen mikä sinua vaivaa! Galuchet on ollut kimpussasi.
"Isä Kalossiksi" häntä tavallisesti mainittiin, mutta Case aina lausua lipsautti nimen ranskalaiseen malliin, jonka vuoksi sitä suuremmalla syyllä otaksuimme hänen olevan jokapäiväisten ihmisten yläpuolella.
— Kyllä olen hänet tavannut, — sanoin. — Huomasin, että hän ei ajatellut suuria sinun kapteeni Randallistasi.