"Kuinka tyhmää, ettemme sitä heti älynneet."
"Eräs seikka siinä vain on ihmeellinen", jatkoi Mountain, "ääni kuuluu aivan kuin entisen leirimme paikkeilta. Ja toiseksi, en käsitä kuinka mies on ehtinyt ennen meitä, ellei hänellä ole siipiä!"
"Ahneudella ja pelolla on siivet", huomautti Sir William.
"Mutta se lurjus on meidät säikäyttänyt, ja minä haluan maksaa hänelle samalla mitalla. Mitä tuumitte, hyvät herrat, lähdemmekö kuuvalossa otusta ajamaan?"
Ehdotukseen suostuttiin; alettiin piirittää Secundraa, joka yhä oli työssään; muutamia Sir Williamin intiaaneja kiiruhti edeltäpäin matkaan, ja jätettyämme leiriin lujan vartioston lähdimme mekin liikkeelle pitkin epätasaista metsämaata; routainen maa ratisi, joskus jääkin risahti rikki askeltemme alla. Päämme päällä taas oli honkametsän himmeys ja kuun kellertävä kajo. Tiemme vei notkelmaan; sinne laskeutuessamme kuulimme äänen vain heikosti, ja kohta se häipyi kokonaan. Notkelman toinen reuna oli avonaisempi, siellä näkyi vain jokin honka siellä täällä, ja ylt'ympäri makasi maassa isoja kallionlohkareita, jotka heittivät pikimustan varjon. Ääni alkoi kuulua selvemmin; me voimme kuulla raudan kirahtelun ja saimme selvemmän käsityksen siitä, kuinka raivoisan nopeasti kaivaja käytti työkaluaan. Kun lähenimme notkelman reunaa, lensi pari lintua yöpuultaan; ne leijuivat kuin tummat haamut kuuvalossa; ja seuraavassa silmänräpäyksessä me voimme suoraan puujonon välitse nähdä omituisen näytelmän.
Pieni, metsien ympäröimä ylätasanne, jonka takaa, näköpiirin rajalta välkkyivät valkoiset vuoret, lepäsi kirkkaassa kuutamossa. Kömpelöitä talouskaluja, jollaiset ovat metsässä-asujan ainoa omaisuus, makasi maassa siellä täällä, mitä suurimmassa epäjärjestyksessä. Jokseenkin keskipaikoilla oli huurteesta kimalteleva teltta; sen avoimen aukon kautta näkyi sisällä vallitseva pimeys. Tuon pienen tasanteen toisella kulmalla makasi jotakin, mikä näytti ihmisruumiin hajonneilta jäännöksiltä. Oli selvää, että me olimme tulleet Harrisin leirin paikalle; tuolla makasivat heidän paetessaan poisheittämänsä tavarat; tuossa teltassa oli master heittänyt henkensä, ja edessämme makaava jäätynyt raato oli juopon suutarin ruumis. Traagillisen tapauksen näyttämö vaikuttaa aina tärisyttävästi katselijaan; me tulimme sellaiselle paikalle näin pitkän ajan kuluttua, ja kun nyt huomasimme sen lepäävän muuttumattomana ja yhtä autiona kuin ennenkin, niin kylmäverisimmänkin täytyi tuntea liikutusta. Ja kumminkaan ei meitä tämä näky muuttanut kivimaiksi, vaan teki sen eräs toinen, jota melkein olimme odottaneet: Secundra seisoi nilkkaa myöten entisen herransa haudassa. Enimmän osan vaatteistaan hän oli heittänyt yltään, mutta sittenkin olivat hänen laihat käsivartensa ja olkapäänsä aivan hiessä ja kimaltelivat kuuvalossa; hänen kasvoillaan kuvastui pelko ja jännitys; hänen kuokaniskunsa seurasivat nopeasti toisiaan, ja routaisella maakamaralla näkyi hänen varjonsa, joka hullunkurisesti vääristellen toisti hänen kiivaita liikkeitänsä. Meidän tullessamme kohosi pensaikosta yölintuja, jotka heti jälleen laskeutuivat alas, mutta Secundra ei toimessaan kuullut eikä huomannut mitään.
Minä kuulin Mountainin kuiskaavan Sir Williamille: "Hyvä Jumala! Hän on haudassa! Hän kaivaa ruumista ylös." Me olimme kaikki tehneet saman johtopäätöksen, mutta sittenkin minua puistatti, kun kuulin asian julkilausuttavan. Sir William hätkähti kovin.
"Sinä kirottu haudan häväisijä!" huusi hän. "Mitä sinä teet?"
Secundra hypähti, hän kuului hengästyneesti huudahtavan, kuokka putosi hänen käsistään, ja hän tuijotti hetkisen liikkumattomana puhujaan. Seuraavassa hetkessä syöksyi hän nuolen nopeasti metsään vastaisella puolella, ja taas seuraavassa hän nosti päättävästi kätensä ylös, mistä näki, että hän oli tehnyt päätöksensä, ja alkoi kävellä takaisin.
"No niin, te tulla, te auttaa —" yritti hän sanoa. Mutta nyt oli lordi astunut Sir Williamin viereen. Kuuvalo lankesi suoraan hänen kasvoilleen, eikä Secundra ollut vielä saanut sanoja suustaan, kun hän jo näki ja tunsi herransa vihamiehen. "Hän!" kiljaisi hindu, löi kätensä yhteen ja vaipui väristen maahan.