"No, no!" sanoi Sir William. "Ei kukaan meistä tee sinulle pahaa, jos olet viaton; jos taas olet syypää, ei auta yrittääkään paeta. Annappas kuulua, mitä sinulla on tekemistä täällä hautojen ja hautaamattomain ruumiitten keskellä."
"Te ette murhaaja?" kysyi Secundra. "Te kunniallinen mies? Te näkee minun olla rauhassa?"
"Kyllä minä puolustan sinua, jos olet syytön", vastasi Sir William.
"Sen olen sanonut, enkä ymmärrä, miksi sitä epäilet."
"Kaikki murhaajat", huusi Secundra, "sentähden! Hän tappaa — murhaaja", osoittaen Mountainia; "ne kaksi vuokramurhaajaa", osoittaen lordia ja minua — "kaikki hirsipuumurhaajia. Oo! Minä näen kaikki nuorassa. Nyt minä mennä pelastaa sahib; hän näkee te nuorassa. Sahib", jatkoi hän, hautaa osoittaen, "hän ei kuollut. Hän haudassa, hän ei kuollut."
Lordi äännähti, liikahti likemmäksi hautaa ja seisoi siihen tuijottaen.
"Haudattu eikä kuollut!" huudahti Sir William. "Mitä juttua se on?"
"Katso, sahib", sanoi Secundra, "sahib ja minä yksin murhaajien kanssa; koettaa paeta, ei koskaan pääse. Koettaa sitten tämä keino; hyvä keino jos lämmin maa, hyvä keino Intiassa; täällä paha, kylmä maa, ei helppo tietää. Nyt tulkaa aivan pian; auttakaa, tehdä tuli, auttakaa hieroa."
"Mitä tuo olento haastelee?" huusi Sir William. "Päätäni pyörryttää."
"Minä teille sanon, minä hänet hautaan elävänä", sanoi Secundra. "Minä hänet opetan niellä kieli. Nyt tulkaa aivan pian; kaivaa hänet ylös, hän ei paljon sairas. Tehdä tuli."
Sir William kääntyi lähimpäin miesten puoleen: "Sytyttäkää nuotio", sanoi hän. "Minun osani on joutua tekemisiin mielipuolen kanssa."