OTTILIA. Sepä oivallista! Sinun pitää myöskin olla iloinen?
BARNAU. Minä olen kernaasti iloinen, mutta Bruno-ystävä on aina totinen.
OTTILIA (katselee Wismar'ia, pudistaa päätään).
WISMAR. Ettekö usko?
OTTILIA. No niin, pitäneehän miehessä olla vähän totisuuttakin, mutta — —
WISMAR. Mutta?
OTTILIA, Mutta pikku veitikka toki pilkistää teidän silmistänne.
Kahdeskymmenes kohtaus.
Entiset. Thusnelda (oikealla perällä).
THUSNELDA (pieni, soma esiliina edessä). Atria on valmis, jos suvaitsette.