DIETRICH. Säästä räminäsi huomiseksi, muuten pilaat koko päiväni! Voi hyvin.
(Tahtoo pois).
ADELGUNDA. Mutta kuulehan toki, Dietrich!
DIETRICH. Min'olen jo kylliksi kuullut!
ADELGUNDA. Mutta jos orpana juuri tänään palajaisi! Joka päivä pitää meidän hänen tuloansa odottaa.
DIETRICH. Siis saatan minä nähdä sen vanhan juutalaisen huomisaamuna varhain aivan hyvissä ajoin!
ADELGUNDA. Mitä lauseita, Dietrich!
DIETRICH. Aivan oikeita. Herra Barnau-orpana on kauppias, ja kaikki kauppiaat ovat vähän juutalaisia.
ADELGUNDA. Sinun pitää puhua suuremmalla kunnioituksella siitä miehestä, sillä me olemme kaikki hänelle kiitollisuuden-velassa.
DIETRICH. Tuon sinä olet jo monen monesti kertonut, mutta min'en sitä sittekään ymmärrä. Minkätähden pitää meidän hälle kiitollisuutta osoittaa? Kuinka sen asian laita nyt oikeastaan on?