— Varohan itseäsi! Sinä menet liian pitkälle!
— Ei se tee mitään, vastasi Mannheim.
Ja hän jatkoi kahta innokkaammin.
Christophe ei huomannut mitään. Hän pistäysi toimituksessa, jätti sinne artikkelinsa, ja unohti sitten koko asian. Joskus vei hän kuitenkin Mannheimin syrjään ja sanoi:
— Nyt minä annoin heille oikein vasten suuta, niille huijareille.
Luepas tätä…
Mannheim luki.
— No, mitäs siitä ajattelet?
— Murhaavaa, hyvä veli! Heistä ei jää kuin märkä läikkä jäljelle.
— Mitä luulet heidän nyt sanovan?
— Oh, siitä nousee hemmetinmoinen meteli!