6:o. Lupaus olla mitään omistamatta. — Ei riitä se, että on omistamatta mitään. Ei pidä säilyttääkään muuta kuin mikä on ehdottomasti välttämätöntä ruumiimme tarpeeksi. On poistettava järkähtämättä liika. On yksinkertaistutettava elämä.
Kaksi »lisäluostarisääntöä» liittyy näihin varsinaisiin lupauksiin:
1:o Swadeši. — On oltava käyttämättä esineitä, joihin nähden on pettämisen mahdollisuus. Tämä säädös pidättää käyttämästä ulkoa tuotuja tavaroita. Sillä ne ovat vääryydellä omaksi eduksi käytetyn kurjuuden ja Euroopan työläiskansan kärsimysten tuotteita. Ulkolaiset kauppatavarat siis »kielletyn puun hedelmä» Ahimsân oppilaalle. Siitä pakko käyttää yksinkertaisia kotikutoisia vaatteita.
2:o Pelottomuus. — Joka pelkää, ei voi seurata edellisiä sääntöjä. On oltava vapaa kuninkaiden, kansojen, perheen, ihmisten, villieläinten ja kuoleman pelosta. Peloton ihminen puolustautuu »totuuden voimalla» tai »sielun voimalla».
Rakennettuaan luonteet kerta kaikkiaan tälle rautaperustukselle Gandhi siirtyy nopeasti toisiin opettaviin sääntöihin, joista kaksi huomattavinta ovat nämä: opettajain tulee näyttää esimerkkiä ruumiillisessa työssä (mieluimmin maatyössä); ja heidän tulee oppia Intian pääasialliset kielet.
Mitä tulee lapsiin, ovat he Ašramiin tultuaan — ja sinne heidät voi panna jo nelivuotisina — myös sidotut sinne poismenoonsa saakka. — (Oppikausi kestää noin kymmenen vuotta.)
He ovat erossa kodeistaan. Vanhemmat luopuvat kaikesta tarkastuksesta. Lapset eivät käy vanhempain luona. Heillä on yksinkertaiset vaatteet, ravintona yksinkertainen, pelkkä kasvisruoka, ei mitään lomaa tavallisessa mielessä, mutta puolitoista päivää viikossa jätetään omakohtaiselle työlle ja kolme kuukautta vuodessa pyhitetään jalkamatkoihin Intian halki. Hindikieli ja yksi dravidamurre ovat pakolliset kaikille. Kaikkien tulee vielä toiseksi kieleksi oppia englanti ja viiden intialaisen kielen pääpiirteet (urdu, bengali, tamil, telugu ja devanagari). Heille opetetaan omilla murteillaan historiaa, maantiedettä, matematiikkaa, taloudellisia tieteitä ja sanskriittia. Samaan aikaan he harjoittavat maanviljelystä ja käsinkehruuta. Sanomattakin on selvää, että uskonnollinen henki leimaa koko opetuksen. Kun opinnot ovat lopussa, saavat nuoret miehet valita, tekevätkö he lupaukset, kuten heitä vanhemmat, vai siirtyvätkö pois. Kaikki opetus on ilmaista.
Olen viipynyt hieman kauan tässä opetusohjelmassa, koska se ilmi tuo Gandhin liikkeen korkean henkevyyden ja on tarkoitustensa avulla sen pääasiallisin käyntiinpanovoima. Jotta voitaisiin luoda uusi Intia, tulee luoda uudet vahvat ja puhtaat tosi intialaiset sielut. Ja niiden luomiseksi tulee muodostaa pyhä legiona apostoleja, jotka Kristuksen apostolien tavoin olisivat maan suolana. Gandhi ei ole meidän eurooppalaisten vallankumousmiestemme tavoin lakien ja dekreettien laatija. Hän on uuden ihmisyyden muovaaja…
* * * * *
Englannin hallitus — kuten kaikki hallitukset tällaisessa tapauksessa — ei ollut ymmärtänyt luonnollisesti mitään siitä, mitä oli tapahtunut. Sen ensimmäinen ilmaus oli mitä suurinta ironiaa. Varakuningas lordi Chelmsford sanoo elokuussa 1920, että »tämä oli kaikista mielettömyyksistä mielettömintä.» Pian hallituksen oli kuitenkin pakko laskeutua näistä ylhäisen ylenkatseen ilmapiireistä. Ja jokseenkin hämmennyksissä ja epävarmana hallitus julkaisi marraskuun 6 p:nä 1920 isällisen ja uhkaavan tiedonannon, jossa sanottiin, ettei se ollut tahtonut järjestää lainkäyntiä rikollisia vastaan, koska liikkeen alkuunpanijat saarnasivat väkivallan poistamista, mutta oli annettu käsky toimia niitä vastaan, jotka ylittäisivät määrätyt rajat ja ryhtyisivät väkivaltaan tai aseelliseen uppiniskaisuuteen.