Niin, hän oli kummallinen, tuumi Judith katsellessaan hänen jälkeensä. Hän ei jaksanut lainkaan ymmärtää Charlieta; hän saattoi vain tutkijan tavoin leikellä Charlieta, tehdä muistiinpanoja hänestä, oppia ulkoa ja ihmetellä — toivomatta milloinkaan kohtaavansa häntä äkkiä sattumoisin luodussa katseessa, mitättömässä sanassa, huulillaan tuo salaperäinen »Ah!» — mielessään äkillinen, sisäinen, salaperäinen tuntemisen tunne, kuten hän oli kerran kohdannut Roddyn.
Hän kuvitteli Roddya tanssimassa Lontoossa kaupunkilaisena ja peloittavana. Hän näki pojan selvästi, hänen tumman päänsä, kellertävän kalpeutensa, hymynsä, ja toivoi sekavasti, että hän olisi tullut Charlien sijasta, Charlien, joka häiritsi häntä, Judithia, joka teki hänen sydämensä raskaaksi, kuormittaen sitä tuhlaavaisella, välinpitämättömällä loistollaan.
Pureva, sinisen ja valkean kirjava iltapäivä alkoi kalveta auringonlaskun lähestyessä. Lammikko välkkyi ja kimalteli kelmeässä valossa. Keskellä kohosi ryhmä kuihtuneita kurjenmiekkoja, kuivuneita, nääntyneitä ruohoja ja luhtakasveja, marjaisia pensaita ja pieniä pajuja — sekavina pastellivivahduksina, purppuraisen ruskeina, virttyneen vihreinä, keltaisina ja harmaina — siellä täällä yksinäinen, helakka väritäplä, tulipunainen läikkä tai kullankeltainen juova. Luistimien sirinä ja viuhina täytti ilman, ja luistelijat sujahtelivat taukoamatta, nopeasti, kevyesti, kuten kärpäset laipiossa. Jään alla neulamaiset ruohonlehdet ja pienet vesikasvit olivat hiljaa, lumottuina, leviten jäykkinä ja hentoina, moninaisina, pienenpieninä ja viehättävinä.
Hänen seisoessaan yksin katselemassa niitä Julian palasi hänen luoksensa ja kysyi:
»Käytkö koskaan Lontoossa?»
»Tuskin koskaan. Jos isä on kotona, vie hän tavallisesti minut teatteriin jouluna; ja silloin tällöin käyn äidin kanssa ostamassa vaatteita.»
»No niin; sinun olisi parasta tulla joskus pikapuoleen; menisimme katsomaan jotakin näytäntöä. Sovi siitä Mariellan kanssa!»
»Oi!»
Se ei voinut olla totta — niin ei voinut mitenkään käydä.
Kuului luistinten kirskuntaa ja kalahtelua, ja muut kaksi seisahtuivat horjuen heidän eteensä.