Suuri armias Kaikkeus! Missä oli aurinko? Mitä tämä pimeys? — tämä liike? — Kuolemako —?
Silloinhan en kestänyt kolmea hetkeä, en kahtakaan —
— En puolta hetkeä! räkätti kieleni. Ja sydämeni nauroi yllätykselle: siinä lähelläni murjotti Oa-Jaon naama — —
— Hän on hengissä, oi suuri Tai-Simon, sanoi se.
— Mutta poltetuin jaloin.
— Suuri Tai Simon —
— Entä kädet! — kädet? Suuri Kaikkeus, se maksaisi kaksikymmentä tonnia!
Viliseviä kasvoja. Haparoivia käsiä ylt'ympäri ruumistani. Ja Tai-Simonin kyömynenä joka taholta puikkien.
— Voitele, Oa-Jao! Voitele, Oa-Jao! Kautta suuren Kaikkeuden, se maksaa kaksikymmentä tonnia —
Jotakin solahti huulieni väliin, jotakin herpautui ruumiini ympärillä; ja sitten kipu jaloissani, kirvelevä tuska sormieni välissä. Ah! — saatana! —