— Shi-Kai!
Minä kohotin päätäni.
— Shi-Kai, vastasi voimakas ääni, ja karkeatekoinen jättiläinen seisoi ylpeänä loimussa.
Toverini töykkäsi kylkeeni.
— Jättiläinen, sanoin, arvaten hänen tarkoituksensa. — Mutta minusta liian vanha.
— Elä sano sitä hänelle, varoitti Neo-Hoo eikä sen koommin virkkanut mitään.
Tuokioksi kiivas liikehtiminen katkaisi keskustelun, ja juuri kun jälleen yritin sitä jatkaa, törähti korkeudesta:
— La-Li!
Minä en unohda sitä silmänräpäystä. Salamana iski tajuntaani, että kenties juuri La-Li virui tuolla kaivoksen soralla — ja samassa hento naisvartalo solahti valoon.
— La-Li, helähti ääni, jota en tahdo kuvata. Ja siron kaulaviivan kannattamat vielä sirommat kasvot syöpyivät syvälle tajuntaani.