— Lienet oikeassa, La-Li, vastasin teennäisesti. — Oletko iloinen siitä?
Hän ei vastannut mitään; enkä minä vastausta odottanut.
* * * * *
Metalliviemärillä odotin Ka-Haran vuoroa. Hänen tyhjennettyään mittansa tartuin häntä käsipuoleen.
— Ka-Hara, sanoin, — nousussa saamme joukon uutta väkeä. Sinulla on paljon ystäviä. Minä tahdon tavata miehen, jolla on pitkä, laiha ruumis ja hyvin kumarat hartiat.
— Laskussa valopatsaalla kenties hänet näet.
— Kenties. Mutta jollei häntä huudeta vielä huomenna. Minä tahdon tavata hänet jo tänään, Ka-Hara.
— Minä koetan.
— Siitä riippuu aarteesi siirtäminen. Kuulin Ka-Haran hengähtävän.
— Ole huoletta, Ka-Hara. Hän on Tai-Masonin mies, ja se on samaa kuin ennen Tai-Millin.