»Nahkaesiliinassa olisi mukavampi keittää», huomautti Ssihlis.
»Onko sinun esiliinasi tervaamaton?» kysyi Grünthal.
»Ei ole.»
»No sitten meidän täytyy tyytyä lakkiin. Pilkkokaa yksi reki ja särkekää jääkappaleita.»
Silläaikaa kun nämä asiat toimitettiin, astui Grünthal Salgan luo, joka, kädet polvien välissä, istui kuormansa reunalla.
»Ala purkaa!» sanoi kalastaja.
Mutta Salga ei totellut. Hän levitti käsivartensa aivan kuin olisi niillä tahtonut suojella kuormaansa.
»Ala purkaa kuormaasi!» huusi Grünthal vielä kerran, ja rypisti kulmakarvansa yhteen.
Salga alkoi molemmin käsin haparoida kuormaansa, hänen alaleukansa keltainen ja ryppyinen nahka vapisi, joten leuka tuli aivan teräväksi. Hän mumisi jotain hampaittensa välistä, ja lopuksi Grünthal eroitti sanat »määrätkää hinta».
Voimakkaan kalastajan ruskeille kasvoille levisi tumma puna.