"Kun missä näet kahden herrasmiehen sovittavan asioitaan nyrkkinsä avulla, niin sinä pistät ilkeän naamasi minne sinua ei tarvita. Juokse kotiasi puolirotuisen äitikumppanisi luo — tahi kyllä me näytämme", sanoi Jakin.
Ahdistettu mies puolustihe nakuttamalla poikien päitä yhteen. Aie olisi onnistunutkin, ellei Jakin olisi iskenyt häntä vatsaan tahi Lew potkaissut häntä jalkaan. He tappelivat yhdessä, verissään ja läähättäen noin puolen tunnin ajan, kunnes he kovien tärskyjen perästä kaatoivat vastustajansa maahan, kuten metsäkoirat kaatavat sakaalin.
"Nyt", ärjäisi Jakin, "minä sinulle näytän". Hän alkoi mukiloida miestä kasvoihin, Lewin pehmittäessä hänen ruumiinrakennuksensa ulkonevimpia osia. Ritarillisuus ei juuri ole tavallisen rumpalipojan vahvimpia luonteenominaisuuksia. Hän tappelee nimen puolesta, kuten häntä paremmatkin tekevät.
Kauhea oli kärsineen tappio ja hirmuinen basaaripoliisin viha. Pelottava oli myös kohtaus ortelihuoneessa, kun molemmat rikoksentekijät kutsuttiin vastaamaan siviilimiehen pahoinpitelemisestä. Basaaripoliisi toivoi rikosjuttua, ja hänen poikansa valehteli. Pojat seisoivat hiljaa-asennossa, kun todisteita keräytyi kuin synkkiä pilviä taivaalle.
"Te saakelin pojat teette tyhmyyksiä enemmän kuin koko rykmentti yhteensä", sanoi eversti suutuksissaan. "Voisi yhtä hyvin nuhdella piikkiäisiä kuin teitä, enkä minä tahtoisi panna teitä arestiinkaan lukon taakse. Teitä täytyy taas kurittaa."
"Pyydän anteeksi, sir. Emmekö saisi puhua vähän puolustukseksemme, sir?" huusi Jakin kimakasti.
"Mitä? Rupeatteko tässä neuvottelemaan kanssani?" sanoi eversti.
"Emme, sir", sanoi Lew. "Mutta jos teidän luoksenne, sir, tulee mies, joka sanoo menevänsä ilmoittamaan teidät, sir, siitä, että ystävänne kanssa on teillä, sir, ollut tappelemista, ja luulee saavansa rahaa teiltä, sir…"
Koko ortelihuone purskahti kovaan nauruun.
"No?" sanoi eversti.