Tappelut ja muut selkään sutkimiset ne taas ovat perin harvinaisia. Eipä usein satu sitäkään, että toinen toista haukkuisi ja soimauksella loukkaisi. On kyllä todistettua, että kaikki rumat teot tehdään useinkin juovuspäissään. Kyllähän sentään Ristijärvelläkin kaikkina aikoina on hienosittain ryypätty, vaan tottapa se on tullut ja koitunut ylipäätään terveydeksi.
Mainitaan vielä että eräs Anni Tuohinen Kirkonkylässä olisi lapsipuolensa hukuttanut vesitynnyriin pirtissä. Sitten lähtenyt kylästä apua noutamaan, sanoen siellä: "Kuu minä lähin juosta rökentämään, niin turskutus kuului." Teko lienee jäänyt rankaisematta.
KÖYHÄIN HOITO.
Tämän kirjoittajan muistiin on jäänyt kuva vanhasta ruotilais- ja kerjäläisjärjestelmästä.
Sehän oli siten, että kunakin vuotena toimitettiin n.s. ruotitasaus. Tehtiin luettelo kaikista kunnan köyhistä, erotellen ne sitten kahteen sarjaan: ruotilaisiin ja kerjäläisiin. Kerjäläiset taas edelleen kahteen osaan: kylän ja ympäri koko kunnan kiertolaisiin. Ruotilaisiksi sijoitettavat olivat etupäässä vanhat ja vaivaiset, eivät enää kyenneet kylän kierrolle, sekä suuriperheisten köyhien lapset. Aikoja ennen oli jo määritelty kuinka monta kuukautta kunkin talon oli elätettävä ruotilaista ja kuinka monta ruokaveroa kerrallaan annettava kerjäläiselle. Kerjäläisille piti antaa vielä talvella hevoskyyti talosta toiseen. Kun kunakin vuotena tuli muutoksia ruotilaisjärjestykseen, niin että joka talo sai uuden j.n.e., luettiin kirkossa kunnallisten, ilmoitusten joukossa koko ruotilista, jotta asianomaiset saavat siitä kuulla miten "tasauksessa" on päätetty.
Kyliin kiertolaisiksi asetettiin ne köyhät lesket, jotka eivät ruotilaisiksi sopineet ja ympäri koko kunnan kiertolaisiksi sellaiset, joiden ei erityisesti yhden kylän kohdalle katsottu kuuluvan. Etupäässä äidit, jotka isättömän lapsen kanssa olivat sortuneet köyhäin kirjoihin, pantiin kiertämään koko kunnan ympäri. Koko kunnan ympäri sai myöskin mennä joku isällinen perhe, joka kylän varaan turvautui, sillä sen monilukuisuutensa vuoksi useinkin katsottiin liiaksi yhtä kylää rasittavan. Ja onhan sitäpaitsi Ristijärven kunta aina kuulunut yhteen vaivaishoitopiiriin.
Sattui sittenkin henkilöitä, joita ei voitu asettaa ruotilaisiksi enempää kuin kerjäläisiksikään. Ne olivat sellaisia raajarikkoja, jotka omin neuvoin eivät kyenneet liikkumaan. Näitä tällaisia jo ruotilaisjärjestelmiin aikana asetettiin n.s. huutolaisiksi. Vähimmän vaativille ne joutuivat rahallista korvausta vastaan.
Myöhemmin kuntakokouksen yhteisellä päätöksellä kumottiin koko ruotilais- ja kerjäläisjärjestelmä. Sijalle tuli rahallahoito-järjestelmä ja muu tilapäinen avustus. Muutamat hyvin paljon epäilivät tämän uuden järjestelmiin mahdollisuutta, siksi että se nielee rahallista rahaa liian paljon. Se on kyllä totta, vaan totta on sekin, että ruotilaisjärjestelmän aikansa eläneenä oli astuttava syrjään.
Tuskinpa milloinkaan vaivaishoitoa voitanee järjestää itseänsä kannattavaksi.