Taru kertoo että itse ukko-piru aikoi kerran Putkonsalmeen tehdä kosken, mutta kun se ei käynyt päinsä ilman kiviä, latoi hän konttinsa kiviä täyteen Lampovaaralta. Kuten arvata sopii, kontti ei ollut aivan pieni. Mutta kun ukko rietas pääsikin konttineen nykyiselle kirkkomäelle, puhkesi kontin pohja ja suurin osa kivistä jäi siihen ja ovat siinä tänäkin päivänä. Loput kivistä olisivat soluneet Mikkolan pellolle, joten Putkonsalmen koski puuhaan ei jäänyt yhtään kiveä.
Ristijärven vedet ovat simpukan helmistä rikkaat, tietysti paremman miehen kylvöä.
LAPPALAISET.
Kim lappalaisia kerran on asustanut sekä Kuhmoniemellä että Suomussalmella, niin kyllä laidunmaita etsiessään ovat ne poikenneet myöskin Ristijärvellä.
Parhaammat Ristijärven jäkälämaista ovat Hiisijärvellä, ja siellä otaksutaankin lappalaisten jonkun aikaa pitäneen asuntoa.
Peuravaara-niminen maisema Pihlajavaaran lähellä tosin viittaa siihen että sielläkin olisi kerran lappalaisia asunut. Se ei kuitenkaan liene ollut mahdollista syystä, että Peuravaaralla ja sen lähitienoilta ei ole jäkälämaita eikä kalavesiä.
Siis koko Ristijärven tienoo, Hiisijärven kylää lukuun ottamatta, ei lappalaisten asutukselle ole ollut otollista.
VAINON AJOILTA.
Useamman kuin yhden kerran lienevät rajakarjalaiset myöskin Ristijärvelle tehneet ryöstöretkiään. Yhdestä tällaisesta on tarina kulkenut suusta suuhun, polvesta polveen.
Nykyisen Pappilan, silloisen Tololan olivat ryöstäjät valinneet itselleen majapaikaksi. Asukkaat tietysti joko murhattiin tai pakoon ajettiin.