"Sivu tuulet, sivu tuiskut, sivu satteet, pouvat päälle paistakoot, pouvat ponnettomat päälle paistakoot!"
Viljelyskasveista.
Nykyiselle Luodon eläjälle on peltonsa ja niittynsä parempi tulonantaja kuin meri. Ennen ovat pellot olleet pienemmät ja huonommin hoidetut, ja meri taas antanut kaloja runsaammin. Ennen "ei viljelty maata paljon, ei ollut heinäketoja. Enemmän pantiin kalanpyynnille painoa. Maantulolla kun ei tahtonut pärjätä, niin pyyntihän se auttoi."
Ruista ja ohraa on jo vanhastaan viljelty jotenkin saman verran kumpaakin. Kolmivuoroista viljelystapaa kun on käytetty, on kesantoon kylvetty ruista, sitten rukiin jälkeen ohraa ja taas heitetty kesantoon. Noin 6-7 tynnyriä ruista kylvi hyvä talo, taikka taas kymmenisen tynnyriä ohraa samaan peltoon. Rukiita käytettiin enemmittäin leipäviljana, ohria puuroaineksina sekä rukiille leivän lisänä. Useasti leivottiin leipä yksinomaan ohrasta. Viina myös ennen ohrasta keitettiin.
Kauraa, ei ennen viljelty, "ei sanoksi mittää". "Räknättiin, jotta menee maa hauskon ja eloa vähä tulee, kun kauraa kylyvää." Nyt viljellään kauraa "isosa määrin", isot talot kylvävät 8-10 tynnyriä kerralla. Ja Luodon kaurat ovat hyviksi tunnettuja, "mustia ja raskaita".
Nisuakin on Luodolla aikoinaan koetettu viljellä useassa talossa. Alussa pari kolme kesää olivat nisut kauniisti kasvaneet, tuottaneet viljelijälleen iloa ja valkeaa leipää, mutta sitten oli vilja vähitellen muuttunut nokipäiksi enemmän ja enemmän joka seuraavana kesänä. Sitten 60-luvun katovuodet veivät loputkin, ja niin loppui nisunviljelys Luodolla.
Pottuja ei ennen paljon viljelty. ["Klompus se on löytänyt ne potut ja tuonut Amerikasta".] Vasta viime vuosikymmeninä on potun viljelys tullut yleiseksi. "Oikeen vähä siihen aikaan viljelivät pottuja talollisekki. Arveltiin vain: 'ei nämä kuulu ruuaksi, nämä on vain leivän hukka!' Siinä talosa, misä minä ennen elin, jo viljeltiin enemmän, mutta naapurisa, joka oli iso talo, oli kerran vain kahesa pohtimesa potun siemeniä. Meillä oli silloin jo monta koria potunsiemeniä." "Sakspäkki" kun oli ollut kirkkoherrana [Kustaa Aadolf Saxbäck Hailuodon kirkkoherrana vv. 1840-57], oli kruunu lähettänyt pappilaan pottuja kansalle jaettavaksi. Pappilan riihessä oli niitä idätetty ja jokainen, joka vain oli halunnut, oli saanut noutaa ilman maksua muutaman kapan siemeneksi. Siitä on noin 70 vuotta jo, ja siitä alkaen on pottuja vähitellen alettu viljelemään enemmän ja enemmän.
Nauris se oli sen ajan juurikasvi, pottua korvaava. Sitä viljeltiin paljon, kuokkamaissa ensi viljana kasvatettiin. Se kylvettiin Pietarin pävänä. Naiset tavallisesti sen kylvivät sylkemällä sitkaimien väliin. Nauriin kylväjän piti olla koreaksi vaatetettuna, sitten kasvoi hyviä, sieviä nauriita. Syksyllä, ennenkuin maa routi, käytiin nauriit ylös ruotimassa, sitten kotona listittiin kaalet pois ja vietiin nauriit kuoppaan. Koko syyskausi jouluun saakka syötiin nauriita pottujen kanssa yhtä rintaa, pottuja vain vähemmän. Nauriit kun joululta jo alkoivat itää ja natistua, eivät keväällä enää olleet niin maistavia.
Pellavaa viljeli vain jokunen hyvin pikkuisen. Sitä luotolaiset tapasivat itse noutaa Hämeestä asti, pellavan kotimaasta. Oli useita ukkoja, jotka syksyllä Mikkelin aikana tapasivat lähteä Hämeen käyntiin. Menivät ensin Kuortanteelle, joka vasta oli "Hämeen alakua", jatkoivat sieltä matkaa Orihveelle, joka oli valkian pellavan maata, ja kulkivat sieltäkin vielä eteenpäin keltaisen pellavan maahan Orihveden taakse, jopa aina Mäntyharjulle asti. Matkalla ostivat ukot sekä keltaista että valkeata pellavaa, neljäkin kuormaa "parraat". Ostivatpa vielä Hämeen hyviä halpoja hevosiakin kuormainsa eteen — matkalle näet olivat vain rahat taskussa kaksin käsin lähteneet. Joulun alla rekikelillä palattiin takaisin ja Oulun joulumarkkinoilla myytiin sekä hevoset että pellavavarastot. Omiksi tarpeiksi vain pellavia jätettiin.
Valkeaa pellavaa käytettiin vankemmiksi verkoiksi ja rysänperiksi, mutta kalliimmasta keltaisesta pellavasta kehrättiin hienommat silakka-, siika- ja maivaverkkorihmat sekä ompelulangat ja vaateainekset.