"Tuulettamaan! — Niin! — Kenties! kapakkaan! — Siitä ei tule mitään, heti vaan tänne se! Se ei saa mennä toisten tietä. Siinä astuin minä alttarin ääreen, siinä tahdon myös astua Jumalan eteen, se oli morsiuspukuni ja pitää olla myös kuolinverhonani. — Oi! etten tiennyt sitä paremmin kätkeä, sillä enhän olisi voinut ajatellakaan, että nuuskit kaikki, sinä onneton!"
"Jos tahdot nähdä minut onnellisena, niin laita tie vapaaksi."
"Mene, mikäs estää, mutta pukuni jää tänne."
"Kiitos kaunis!"
"Kokonaisena ei se lähde käsistäni!"
"Vaimo! Tiedät, että saan sinua käskeä, koska olen sinun herrasi. Mutta minä en käske, minä pyydän: Anna minulle puku! Pyydän sinulta, rakas, hyvä Sofie."
"En!"
"Vielä kerran pyydän sitä sinulta."
"En, en!"
"Ja viimeisen kerran pyydän minä".