Lintumäki nauroi terävästi, leikkaavasti.
Pyydysmäki lisäsi samaan nuottiin:
— Tullaan mukaan!
— Samoin! äännähti Pikkukoski.
Koivunoksa nousi sytyttääkseen sikarinsa. Hän oli ilmeisesti hyvin hermostunut. Puoliksi kuiskaten hän virkkoi:
— Mutta saamari… jos nämä puheet jokin sopimaton korva kuulisi. Täällähän on uusi poliisikin tällä kylällä, ja se kuuluu olevan venäläismielinen.
— Älä pelkää meillä! Ei se tänne tule sellainen, vedentuoma. Minä potkisin ulos ovesta, sanoi Pyydysmäki.
— Äläs sano! Sellaisilla on valta, varoitti Koivunoksa.
Taas kuului pimennon puolelta Lintumäen ääni:
— Nyt meillä on kaksisataa tuhatta harjoitettua miestä.