— Kyllä minä velkani… keskeyttää Matti.
Koliston ja Peräojan suut vivahtavat hymyyn, mutta Pyydysmäki katsoi vihaisesti Mattiin ja virkahti:
— Si-inä, et…
Mutta hän lopetti siihen, nousi ja sytytti sikarinsa.
— Sinulla, Taavetti, ei ole mitään tekemistä talon metsän kanssa. Vai onko äitisi antanut luvan?
— Ei se ole. Taavetti raapi korvanjuurtaan.
— Minä arvaan! nauroi Pyydysmäki — Sun äitisi on elämässä nähnyt useamman kärpäsen kuin sinä.
— Niin mutta, yritti poika väittää. Hän lopetti kuitenkin siihen, kun ei kukaan näyttänyt kuuntelevan.
Pyydysmäki istui ja sanoi:
— Minä olen kuullut kylältä niitä Matin ja Ylisen äijän juttuja, että muka minä olisin tässä talonkaupassa omaa etuani valvonut ja että Matti katuu kauppaansa, kun luulee nyt ryssäin avulla saavansa ilmaiseksi taloja.