— Ja minä vakuutan, että — tietysti minä olen itse liian lähellä asiaa —
— No noo, no noo, älä ujostele!
— — lähellä asiaa, mutta sen minä sanon, etten ole yhtään novellia vielä tätä ennen kirjoittanut sellaisella perinpohjaisuudella ja antaumuksella kuin tämän.
— Onko se vapaamielinen?
— On.
— Ei se sitten mene. Ajattelin vain toiseen lehteen. Mutta sinne pitäisi kirjoittaa vanhanaikaiseen henkeen, uudenaikainen kaapu vain ylle.
— Kuka sellaista viitsii. Sehän olisi palkkatyötä.
— Sitähän se. Mutta eikö se palkansaantikin olisi tärkeätä?
— Noo.
— Ja muuten. Iankaikkisen vanha, monessa pytyssä vatkattu aate, jokainen vuosisata pukee sen vain vähän uudempaan pukuun. Sellainen on "aate", olipa se mikä tahansa. Mutta oletko kuullut, minullakin on tekeillä…