— Ja me nyt tulimme häiritsemään, valitti Arvonen.
— Hää-iritsemään! nuhteli emäntä.
— Mitäs häiritsemistä tämä on, isäntä lohdutteli.
— Täällä metsäloukoilla näkee niin harvoin ihmisiä, että silloin kun niitä tänne eksyy, niin oikein naurattaa, selitti emäntä.
— Onko miehillä piippuja, tääll' olis tupakoita. Isäntä kävelee kamariin päin.
— Piippuja! huutaa emäntä. Luuletko sä jotta ne siellä rinnalla vielä piipulla polttelevat niin kuin sinäkin… Eikö sulla ole paperossia?
— Ei me polteta ollenkaan, selitin minä.
— Mä sen arvasin. Kun nyt niin kovin sivistytähän.
Miehensä perään kamariin hän huusi:
— Tule nyt pois sieltä! Ei miehet polta ollenkaan. Tarjoa viiniryyppy.