"Naapurissa yötä".
Taas hiljaisuutta.
"Sano nyt vihdoinkin mikä sinua vaivaa? Tuon äskeisen tähden et sinä olisi tuollainen. Jotain olet kuullut taas, — jotain parjausjuttuja".
"Niin olenkin!" huudahti Joonas nyt pakotuksesta valittavalla äänellä.
"Enkö minä sitä arvannut. Ja tietysti kaikki tosia". Joonas purkautui:
"Rakas ystäväni! Mitä sanot kaikkeen siihen, jota minä olen kuullut?
Kuka selittää, jos niissä on totta eli ei?"
"Tietysti Saaraleena".
"Älä, älä!"
"Mitä olet kuullut?"
"Mutta jos sinä paheksut kun minä kerron?"