Ukko hymyili näin leikkisästi huudahtaessaan, mutta olipa vähän karkeakin hänen sanoissaan. Ja astuessaan poikansa pöydän luo hän jatkoi:
— Ja täällä jo tehtyjä päätöksiä allekirjoitetaan, — suomalainen hallitus! Mitä te olette siinä kirjoittaneet?
Martti oli karahtanut punaiseksi kasvoiltaan ja hiukan levotonna hypisteli herttuakin vielä edessään olevaa paperia, jonka tuoretta nimikirjoitusta hän parhaillaan hiekalla kuivali. Mutta Henrik Klaunpoika vastasi rauhallisesti: — Herttuallinen armahdus eräille erehtyneille, — hänen ensimmäinen armonosoituksensa Suomen herttuana!
— Vai armahdus, niissä asioissa on oltava varovaisia! Maata on lujalla kädellä hallittava, rikoksen tehneiden tulee saada rangaistuksensa, muuten heikkenee hallituksen valta.
— Mutta lempeydellä hankimme itsellemme ystäviä ja tuemme samalla valtaamme, vastasi siihen nyt nuori herttua.
— Aina asiain mukaan, poikani! Luepas minulle se armokirjasi.
Jo oli Martilla taas luonto lysähtää matalaksi. Karille tässä jouduttiin sittenkin, päätteli hän, kuninkaan kiivautta erämaa-asiassa muistellessaan. Kaikki meni hornaan!
Mutta ennenkuin prinssi oli ehtinyt ruveta Finckelle osoitettua kirjettä lukemaan, kysyttiin kuningasta etuhuoneeseen. Sinne oli saapunut kaukainen matkustaja, Kustaalle tervetullut vieras, — Turun tuomiorovasti Knuutti Juhonpoika. Hän oli juurikaan palannut Turkuun pitkältä, Moskovaan saakka tekemältään matkalta, ja saapui suoraa päätä linnaan tekemään kuninkaalle tiliä lähettilästoimestaan, — linnan juhlahuoneista oli hänet saatettu kuninkaan luo alas herttuan kansliaan. Tähän odotettuun vieraaseen ja hänen uutisiinsa kiintyi nyt vanhan kuninkaan koko huomio.
— Miten voi siis ystävämme tsaari? kyseli Kustaa heti ensi tervehdyksen jälkeen. — Hän on ollut meille kirjeissään usein sangen epäkohtelias ja töykeä, eikö hän sinua, meidän lähettilästämme, pidellyt siellä pahoin?
— Ei, hyvin minua pideltiin, niinkuin parasta vierasta ja kuninkaan lähettilästä tulee, vastasi melkein ylpeästi tuomiorovasti, joka tällä matkallaan ilmeisesti oli reipastunut. — Olin siellä tervetullut airut, sillä suuriruhtinas haluaa nyt hartaasti rauhaa ja rauhan valmisteluhan oli asianani.