— Hänen kerrotaan valtiopäivillä nimittäneen meitä, naisia, viidenneksi valtiosäädyksi ja sanoneen kunnioittavansa meitä enemmän kuin kaikkia neljää säätyä yhteensä.

Ruhtinatar ei voinut pidättää hymyilyänsä, keskeyttäen: —
Mieluisempaahan kuin kunnioittamista, emme voi vaatiakaan.

— Emme, emme tosin; kuitenkin riippuu asia siitä, missä suhteessa… minä tiedän varmalta taholta hänen sydämellisesti nauraneen, kun hänelle kerrottiin meidän sekaantuvamme päivän valtiollisiin kysymyksiin.

— Jos meidän mielipiteemme olisivat enemmän olleet sopusoinnussa hänen omiensa kanssa olen vakuutettu, ett'ei hän olisi nauranut, vaan armollisella hymyilyllä…

— Hyvät naiset, — lausui ruhtinatar vilkkaasti keskeyttäen: — muistakaatte hänen majesteettinsa olevan minun veljeni ja meidän hallitsevan kuninkaamme!

— Teidän korkeutenne suokoon armollisesti anteeksi, — vastasivat molemmat naiset pian ohimenevällä nolostumisella.

Tässä silmänräpäyksessä astui Södermanlannin herttuatar huoneesen, hän joka kiivastuneena Liljehorn'in kehnosta käyttäymisestä Ölannin tappelussa väliin oli nimittänyt häntä petturiksi ja väliin antanut viittauksia, että Kustaa-kuningas, joka kentiesi kadehti puolisonsa, herttuan, sotaonnea merellä oli suuri syy siihen, että laivasto ei totellut herttuan käskyjä.

— Ei, ei, — keskeytti Sofia Albertina mielenliikutuksella, — ei koskaan Kustaa-kuninkaalla, ei koskaan! Eipä hänen vihamiehensäkään voisi esiintyä semmoisella epäluulolla, enkä käsitä, miten sinä… Ei, ei mistään syistä olisi Kustaa-kuningas voinut toimia niin halventavaisesti itseänsä sekä kantamaansa nimeä!

— Niin, sinä voit kyllä olla oikeassa, ja minustakin näyttää hän tätä nykyä olevan liian hyvä ystävä Kaarlolle, voidaksensa tällä tavoin…

— Noh, kun tämän huomaat itsekin, Charlotta, kummastuttaa minua vieläkin enemmän, että olet voinut antaa viittauksia semmoisesta kelvottomuudesta Kustaa-kuninkaan puolelta, — vastasi Sofia Albertina jalolla mielikarvaudella vilkkaissa kasvoissansa; — ensiksi sinä esiinnyt mitä kauheimmilla uutisilla ja sitte mitä hirveimmillä epäluuloilla.