— Vaiti, se on Armfelt! Hän on meidän puolellamme, kuulkaamme mitä hänellä on sanomista! Niin, niin, Armfelt puhukoon! —huusivat muutamat rajut äänet yht'aikaa, ja vaitonaisena sekä kiihkeässä odotuksessa valmistiihe väkijoukko nyt kuultelemaan.
— Jos se on totta, että te olette rakastaneet ja kunnioittaneet tuota hyvää kuningas-vainajatamme, — alkoi nyt Armfelt, pää pystyssä ja korkealla äänellä: — jos se on totta, että olette lempineet kuningasta, jonka olemme menettäneet ja että te tahdotte hänen nuoren poikansa menestystä, niin osoittakaatte nyt kuuliaisuuttanne ja kunnioitustanne vainajan tahdolle ja viimeiselle käskylle! Jos te ette minua tottele, en tahdo enään olla teidän kanssanne minkäänmoisissa tekemisissä.
Muutaman silmänräpäyksen äänettömyys seurasi näitä hänen sanojansa, jonka jälkeen koko väkijoukko ikäänkuin yhdestä suusta vastasi:
— Kuten tahdot sinä, meidän hyvän kuningasvainajamme uskollinen ystävä!
— Menkäätte nyt rauhassa kukin kotihinsa ja olkaatte vakuutetut lain ankaruuden tulevan kohtaamaan niitä pahantekijöitä, jotka ovat ottaneet hengen kuninkaalta!
Neljännestuntia tämän jälkeen oli linnan piha milt'ei kokonansa tyhjä väestä, ja paroni Armfelt ilmoitti Södermanlannin herttualle toimensa käyneen onnellisesti sekä lisäsi:
— Minä toivon teidän kuninkaallisen korkeutenne tästälähtein olevan vakuutetun minun alamaisista mielipiteistäni.
— Niin olen, paroni Armfelt, — vastasi herttua syvästi liikutettuna, — ja minä toivon voivani osoittaa teille kiitollisuuttani.
Heidän lausuessansa keskenään näitä tyytyväisyyden ja ystävyyden vakuutuksia, kokoontui nyt se valtioneuvosto, joka Kustaa-kuninkaan sairauden aikana oli hoitanut hallitusta, jonka jälkeen tämän kuningas-vainajan testamentin lukeminen alkoi. — Lukiessa sitä lisäystä, jonka kuningas vähää ennen kuolemaansa oli käskenyt Schröderholm'in liittämään testamenttiinsa, näyttiihe herttua kovin hämmästyneeltä.
— Tätä on mahdotoin panna toimeen, — lausui herttua äkkiä: — Hoitihan korkea velivainajani sairaanakin ollessansa muutamia hallitustoimia, ja seuraus olisi, että monet hallinnon haarat jäisivät siksensä, jos tahtoisi kirjaimen mukaan toteuttaa tätä lisäystä, jota en myöskään luule voitavan pitää laillisena, koska siinä on ainoastansa yksi todistaja, ja Kustaa-vainajan allekirjoitusta ei voi lukeakaan.