— Mutta kuningas-vainajan tahto on siinä ilmaistu, ja todistajien ollessa tahi olematta läsnä, on se kuitenkin laki, — vastasi Armfelt, luoden herttuaan ylpeän ja korskean silmäyksen.
— Niin, jos tämä asiakirja on pidettävä laillisena, olen lujasti päättänyt, ett'en sekaannu mihinkään! — vastasi herttua tyynellä päättäväisyydellä.
— Maan parasta tarkoittaen, — keskeytti valtionvalvoja kreivi Vachtmeister, — rukoilen, että teidän kuninkaallinen korkeutenne suvaitsisi johtaa hallitusta!
— Minä en tunnusta minkäänmoista muuta testamenttia paitsi vuosilta 1780 ja 1789, — jatkoi herttua; — se lisäys, jota minulle on tänään näytetty voi ainoastansa tarkoittaa sitä neuvostoa, jonka minun korkea velivainajani tahtoi antaa minun avukseni hallituksessa. Sitä suuremmalla mielihyvällä täyttäsin tämän toiveen, koska se soveltuu omaan aikeesenikin.
Kenraalit Taube ja Armfelt katselivat herttuaa ivallisilla silmäyksillä, ja tää viimeksimainittu vastasi:
— Teidän kuninkaallinen korkeutenne haluaa siis välttämättömästi yksinvaltaa? Onko teidän kuninkaallinen korkeutenne tullut huomaamaan sen hyödyllisyyden, vaikka minä muistelen kuningas-vainajalle vuonna 1789 olleen vaikeata saada teidän korkeuttanne silloin käsittämään sen tarpeellisuutta.
— Sanakiista ei ole tässä paikoillansa! — lausui kreivi Oxenstjerna lempeällä arvollisuudella. Kustaa-kuninkaan vielä lämpimän tomun läheisyydessä täytyy rauhan vallita?… eikö niin, hyvät herrat?
Armfelt purasi huultansa, ja valtionvalvoja, joka vaitonaisena oli itsekseen lukenut kuninkaan viimeisen testamentin, virkkoi silloin:
— Teidän kuninkaallinen korkeutenne on todellakin oikeassa, tämä lisäys on mahdotoin panna toimeen.
— Siis hyvät herrat, — jatkoi herttua — jätämme tämän asian, samalla kun minä julkisesti vakuutan tahtovani, niin paljo kuin mahdollista on, noudattaa kuningas-vainajan viimeistä tahtoa, joka pysyy muuttumattomana meidän keskuudessamme, mutta joka yleisölle ilmoitettuna herättäisi kummastusta ja antaisi syitä selityksiin, joita en millään ehdoilla tahdo noudattaa, samalla kuin tahdon pysyväisenä neuvostona perintöruhtinaan alaikäisyyden kestäessä pitää hallituksessa ne henkilöt, jotka olivat neuvostossa kuninkaan sairauden ajallakin.