— Silloin kentiesi kuulisin teidän rukouksenne.
— Magdalena!
— Ei, ei, teidän korkeutenne, päästäkää minun käteni! Valta ei ole minusta minkään arvoinen!
— Se tulee teille vielä olemaan, kuulkaa minua, kuulkaa, Magdalena!
Sinun tulee…
Tässä silmänräpäyksessä ilmoitettiin herttualle paroni Reuterholm'in jo kauan varronneen sekä pyytäneen saada puhutella herttuaa eräässä tärkeässä asiassa.
— Minä tulen, lausui herttua nureasti, mutta jäätyänsä jälleen kahdenkesken neiti Rudenschöld'in kanssa istahti hän samalle paikalle, jonka tämä joku silmänräpäys sitte oli jättänyt. — Magdalena, — jatkoi hän, — ne autuaalliset hetket, joita teidän seurassanne nautin…
— Ovat nyt menneet…
- Ei, ei!
— Menneet, sillä paroni Reuterholm on pyytänyt saada puhutella teidän kuninkaallista korkeuttanne…
— Mitä sen minuun tulee…