Luomatta hallitsijaan silmäystäkään, meni Itägötlannin herttua heti pois; häntä seurasi taas valtionvalvoja, ja Magdalena Rudenschöldin vainoojilla oli nyt vapaa valta.
— On joitakuita, jotka soisivat, ett'ei tämä Magdalena Kaarlontytär saisi laisinkaan rangaistusta, — lausui Reuterholm, samassa kun hänen tuliset silmänsä tähystelivät neuvoston jäseniä, joiden hämmästynyt enemmistö heti valtionvalvojan sanat kuultuaan oli herennyt ajattelemasta noita ehdotettuja "kolmeakymmentä vitsaparia" sekä valmistuisivat aivan äänettöminä antamaan erimielisyyden myrskyn vapaasti raivota heidän päänsä yli. Mutta, — jatkoi suosikki, — vaikkapa se olisikin vastoin Ruotsin lakia, vannon minä hänen tulevan rangaistavaksi!
Varoittava, milt'ei rukoileva silmäys sattui Reuterholm'iin hallitsijalta, joka häntä keskeytti:
— Hänen rikoksellensa määrää laki kyllä rangaistuksen, ja jos ei yksi…
— Minä pysyn yhä vaatimuksessani vitsarangaistusta, — keskeytti Sparre rohkaistuna, tietäessänsä Reuterholm'in hyväksyvän hänen sanojansa.
— Minä kuitenkin pelkään, ett'ei se käy laatuun, - virkkoi hallitsija, epäillen, pitäisikö hänen tälläkin kertaa noudattaman suosikkinsa toivoimusta.
— Minä puolestani en huomaa tämän rangaistuksen tarvitsevan minkäänmoista muuttamista ja pysyn vaatimuksessani vitsarangaistusta. vaikkapa hän saisi yhden ainoan parin. (66) — jatkoi Sparre, pysyen kovapintaisesti kiinni tässä rangaistustavassa.
— Palatkaamme ensi kokouksessa tähän asiaan, jota täytyy mitä tarkimmin punnita, — lausui herttua-hallitsija, ja saatuansa Reuterholm'lta tulisen silmäyksen, lisäsi hän, nousten seisovallensa: — Tämä nainen ansaitsee todellakin mitä ankarimman rangaistuksen!
Huhu tästä vitsoihin tuomitsemisesta kulki ikäänkuin kulovalkea yleisön kesken, joka hämmästyksellä sekä kauhistuksella otti vastaan tämän uutisen; hovikin tunsi siitä mitä suurinta suuttumusta, ja sen mielipiteellä oli sangen suuri vaikutus tämän asian ratkaisemiseen.
Herttuan puoliso sekä hänen hovinaisensa kulkivat vaitonaisina ympäris, eivätkä vastanneetkaan, herttuan tahi Reuterholm'in heitä puhutellessa; tätä viimeksimainittua he tuskin olivat näkevinänsäkään. Tässä ylhäisessä piirissä oli muuan kreivi Sköldebrand (67), joka päätti koettaa kaikkia, pelastaaksensa Rudenschöld'in nimeä tästä hirmuisesta häpeästä.