Silloin sir Archie tähysti salin ovelle päin ja katseli emännän luona
juttelevia sotilaita. Mutta hän ei heti lähtenytkään pakoon, niinkuin
Elsa odotti, vaan kumartui katsomaan Elsaa silmästä silmään. »Sinäkö,
Elsa, se olet tuntenut minut ja antanut minut ilmi?»
»Olen sen tehnyt rakkaan kasvinsisareni tähden, jotta hän saisi levon haudassaan», sanoi Elsa. »Yksin Jumala tietää mitä siitä olen kärsinyt. Mutta paetkaa nyt, sir Archie! Vielä ennätätte. He eivät vielä ole sulkeneet ovea ja eteistä.»
»Senkin sudenpentu!» sir Archie sanoi. »Nähdessäni sinut ensi kerran laiturilla, ajattelin jo surmata sinut.»
Mutta Elsa laski kätensä hänen olkapäälleen. »Paetkaa, sir Archie, ei minun sydämeni kestä katsoa, kun he tulevat teitä kiinniottamaan. Jollette tahdo paeta ilman minua, niin minä Jumalan nimeen lähden mukaanne. Mutta älkää enään täällä istuko minun tähteni, sir Archie! Teen puolestanne mitä tahansa, kun vaan pelastatte henkenne.»
Mutta nyt sir Archie oli suuttunut ja puhui Elsalle ähittelevällä kiukulla:
»Nyt sinä neitonen et koskaan saa kirjokengissä astella linnan permantoja. Nyt saat ikäsi pysyä täällä sillin perkaajana. Etkä koskaan, Elsa, saa miestä, jolla on linnat ja läänit. Jos saatkin, niin saat viheliäisen kalamiehen, jonka tölli on jossakin kylmällä luodolla.»
»Ettekö kuule, kun he asettavat vartijoita eteiseen ja panevat ovelle keihäitä poikkiteloin?» Elsa kysyi. »Miksette jo riennä pois täältä? Miksette pakene merelle ja kätkeydy laivaan?»
»En viitsi paeta, kun tekee mieleni jutella Elsa neidin kanssa», sanoi sir Archie. »Tiedätkös, Elsa, että nyt sinun kaikki ilosi on mennyttä kalua? Tiedätkö, että nyt minun ei enää kannata toivoakkaan sovitusta rikoksestani?»
»Sir Archie», Elsa kuiskasi, kavahtaen säikähtyneenä ylös, »nyt sotamiehet ovat valmiina. Nyt ne tulevat teitä kiinniottamaan. Riennättekö pakoon! Minä lähden mukaanne laivaan, sir Archie, jos vaan pakenette.»
»Ei sinun kannata säikkyä, Elsa neito», sanoi sir Archie. »Ehdimme vielä jonkun aikaa juttelemaan yhdessä. Ei sotilaat uskalla käydä kimppuuni täällä, kun voin puolustautua. He aikovat tavoittaa minut ahtaassa käytävässä. Siellä he aikovat keihästää minut pitkiin vartaisiinsa. Sitähän sinä Elsa olet minulle aina toivonut.»