»En tällä kertaa tule luoksesi kalasaksana. Mutta minä tiedän sinut hurskaaksi mieheksi. Senvuoksi tulin pyytämään sinun apuasi, saadakseni takasin nuoren neidon, jonka skottilaiset soturi eilen toivat muassaan tänne laivaasi.»

»Eivät he tietääkseni ole ketään neitoa tänne tuoneet», sanoi laivuri.
»En koko yönä kuullut laivassani mitään naisääniä.»

»Olen Torarin, kalakauppias», sanoi toinen, »olet ehkä minusta kuullut. Minä se olin Solbergin pappilassa Aarne herran kanssa illallisella samana yönä kun hänet sitte murhattiin. Siitä asti on Aarne herran kasvattitytär ollut ja elänyt minun mökissäni, mutta eilisiltana hän joutui Aarne herran murhamiesten käsiin, ja ne ovat kai tuoneet hänet muassaan laivalle.»

»Aarne herran murhaajatko olisivat minun laivassani?» sanoi laivuri kauhistuneena.

»Kuten näet, olen halpa ja voimaton mies», sanoi Torarin. »Toinen käteni on rujo, siitä syystä minä vältän uskallettuja yrityksiä. Jo pari viikkoa olen ollut selvillä Aarne herran murhaajista, mutta kostoa heille en ole rohjennut yrittää. Ja minun vaikenemisen! tähden he nyt ovat päässeet karkuun ja saaneet ryöstetyksi neidon mukaansa. Mutta nyt sanon, etten tahdo enää lisätä katumistani tässä asiassa. Tahdon yrittää ainakin sen neitosen pelastamista.»

»Jos Aarne herran murhaajat ovat täällä laivassa, miksei sitte kaupungin vartioväki tule heitä kiinniottamaan?»

»Olen heitä pyytänyt ja ruinannut menneen yötä ja tämän aamua», Torarin sanoi, »mutta ne eivät rohkene lähteä. Sanovat, että täällä laivassa on satoja palkkasotureja, joiden kanssa eivät uskalla käydä tappelemaan. Silloin ajattelin, että minun kai pitää Jumalan nimeen yksinäni lähteä tänne ja koettaa sinun avullasi saada neidosta tietoa, koska sinut tiedän hurskaaksi mieheksi.

Mutta laivuri ei huolinut vastata hänen puheeseensa neidosta. Hän ajatteli vaan sitä toista. -Mistä sinä voit tietää että murhaajat ovat täällä laivassa?» hän sanoi.

Torarin osotti suurta tammiarkkua,, joka seisoi soutoteljojen välissä.

»Tuon olen nähnyt Aarne herran kotona niin monesti, etten siitä voi erehtyä», hän sanoi. »Se on täynnä Aarne herran rahoja, ja missä hänen rahansa ovat, siellä eivät hänen murhaajansa liene etäällä.»