— Sano se — toisti Hede. Mutta Ingrid kuuli hänen äänestään, ett'ei hän tahtonut sitä kuulla. Hede olisi voinut lyödä hänet kuoliaaksi, jos hän sanoi sen.
Silloin turvautui hän suureen rakkauteensa ja katsoen Gunnar Hedeä silmiin, sanoi hän:
— Sinä et ole ollut oikein viisas.
— Ehkä en pitkään aikaan?
— En tiedä oikein. Et kolmeen, neljään vuoteen…
— Olen ollut täysi hullu, olenko?
— Et, et. Sinä olet ostanut ja myynyt ja kulkenut markkinoilla.
— Mitenkä olin minä hullu sitten?
— Sinä pelkäsit.
— Ketä minä pelkäsin?