Janne totteli, ja silloin hän näki Katrinan astuvan pihan poikki kirje kädessä.
Tuo kirje oli varmaan Klara Gullalta, jota he olivat odottaneet aina hänen lähdöstään saakka. Katrina tiesi, miten Janne siitä iloitsisi, ja siksi hän oli tullut sitä hänelle tuomaan.
Janne katsoi hämmentyneenä ympärilleen. Monet vihaa uhkuvat sanat polttivat hänen kieltään, mutta nyt ei sellaiseen ollut aikaa. Mitäpä hän olisi viitsinyt kostaa Lars Gunnarssonille? Mitäpä hän olisi huolinut puolustaa itseään? Kirje veti häntä vastustamattomalla voimalla puoleensa, ja hän oli hyökännyt ulos tuvasta Katrinan luo ennenkuin väki, joka kauhulla odotti, mistä rikoksesta Janne aikoi syyttää talon isäntää, oli ennättänyt pelostaan tointua.
NOLIN AUGUST.
Kun Skrolyckan Klara Gulla oli ollut poissa kotoa noin kuukauden verran, tuli Nolin August eräänä iltana Prästerudista Askedaliin.
Hän oli ollut Klara Gullan koulutoveri monta vuotta ja oli päässyt esille samana kesänä kuin hänkin. August oli vakava, kelpo ja hyvämaineinen poika. Vanhemmat olivat varakkaita, eikä kenenkään tulevaisuus voinut näyttää sen rauhallisemmalta ja paremmalta kuin hänen.
Viimekuluneena puolena vuotena hän oli ollut poissa paikkakunnalta, ja vasta kotiin palattuaan hän oli saanut kuulla, että Klara Gulla oli lähtenyt maailmalle ansaitsemaan kahtasataa riksiä.
Augustin äiti sattui tämän kertomaan hänelle, ja ennenkun poika oli
kuullut asiata loppuunkaan, oli hän ottanut lakkinsa ja lähtenyt ulos.
Hän kulki pysähtymättä kunnes saapui pienen vihreän pihamaan veräjälle
Skrolyckaan.
Mutta kun hän oli päässyt niin pitkälle, ei hän jatkanutkaan kulkuaan, vaan jäi siihen seisomaan katsellen tupaa.
Katrina huomasi hänet ja keksi asiaa lähteelle Mutta August ei tervehtinyt eikä vähimmälläkään tavalla osoittanut tahtovansa puhutella häntä.