Torkild hymyili vähän tahtomattaankin. Hän oli tekeytynyt tyhmemmäksi kuin oli eikä ollut ymmärtävinään, kun Mary Lied ja hän olivat esittäneet pienen mukailun Potifarin emännän ja Josefin vanhasta komediasta sinä talvena, jolloin hän asui Fensalissa. Mutta hän virkkoi vain:

"Hän ei siis ole mielestään velvollinen uskollisuuteen Liedille?"

"Tiedäthän, että hän on jonkunverran yltiöpäinen, ja kun hän jo kauan sitten on lakannut rakastamasta miestään —. Sitäpaitsi, eihän Liedkään ole aina niin kovin miellyttävä ja hienotunteinen häntä kohtaan. Sinunkin täytynee myöntää, että hän on usein puhunut Marylle sangen epämiellyttävässä äänilajissa, meidänkin siellä ollessamme. — Niin, ja tiedäthän, siihen aikaan kun he joutuivat naimisiin — sehän tapahtui vähän noin niinkuin suinpäin, ja ensimmäisenä vuonna heidän täytyi asua Liedin vanhempien luona. Marylla oli siellä sangen tukalat päivät — ja hän väittää itse, että silloin hänen rakkautensa Liediin kuoli, niinkuin hän sanoo —."

"Ei Kaiketi se liene ollut miellyttävämpää Liedille kuin hänellekään, minun luullakseni", sanoi Torkild kuivasti. "Mutta — hänestä tuntui kai, että hänen on oman arvonsa vuoksi koettava vähän eroakin. — Muutenhan en minäkään vastusta eroja kuin ainoastaan lasten vuoksi. Mutta tässä tapauksensa ovat kai Liedin lapset yhtä hyvässä korjuussa, vaikka äiti livistääkin heidän luotaan. Niin että olkoon menneeksi —"

"Niin-niin, Torkild. Maryssä on nyt kuitenkin hiven aitoakin, pieni kaipaus, joka ei ole pelkästään halveksittava, kaikkien hänen sulattamattomien lauseparsiensa ja hölynpölynsä takana. Ja sitä ei Lied ole koskaan ymmärtänyt, hän käsittää kaikkityynni loruksi —."

Sehän on hiton hyvä, ajatteli Torkild. Mutta hän ei sanonut sitä.

"Mary on pyytänyt", sanoi Rose, "että hän pois lähdettyään saisi tavata lapsiaan täällä meillä silloin tällöin. Ja minä olen sen luvannut — edellyttäen, ettei sinulla ole mitään sitä vastaan?"

"Jos Liedillä ei ole mitään muistuttamista sellaisen järjestelyn suhteen, niin kernaasti minun puolestani. Mutta ilman hänen suostumustaan et sinä tietenkään saa ruveta järjestelemään mitään kohtauksia hänen lastensa ja heidän äitinsä välillä. — Kesken kaiken, kuka se yksi tuhannesta muuten on?"

"Niin — hänen nimensä on Petersen — eräs 'Tulevaisuudenmaan' toimittajista — tiedäthän, että Mary on saanut joitakin kyhäyksiään tuohon lehteen. Mies on kai vähän nuorempi Marya —."

"Voiko hän sitten elättää Maryn?" kysyi Torkild.