Hammar pudisti päätään.
— Mutta älkääpä ohimenevän apeamielisyyden antako varjostaa kaikkea sitä mieltymystä, mitä olette saavuttanut. Entä mihin te nyt aiotte?
— Kotiin vanhuksien luokse pariksi viikoksi. "Kiertue" on nyt loppunut. Nähkääs, minulla on varaa levätä, ja lepoa minä myös tarvitsen. "Strömbergin kiertue" on menestynyt tavattoman hyvin; toistaiseksi olen rikas ihminen, niin, 520 kruunua, herra Hammar. Vai niin, te olette siis kauppamatkoilla, ja minä saan siis viedä terveisenne kotiin. Minä matkustan kotiin junalla klo 8,20. Entä te?
— Samassa junassa.
— No mutta sepä hauskaa!
Hammar koetti kaikin voimin salata iloisuuttaan.
— Miten on päivällisenne laita, ehkä minä…
— Suostuisin kernaasti, vaan olen kutsuttu hyväntahtoisen tohtorinna
Engvallin luokse.
— Hyvästi siis iltaan asti!
— Hyvästi siksi!