Ja vanki vietiin ulos. Yhteiskunta oli saanut hänet sinne, jonne se oli niin monta vuotta koettanut häntä saada, ja taisi nyt niin paljon kuin tahtoi kummastella uhrinsa "paatumusta."
* * * * *
Kievaritalossa söi tuomari päivällistä apulaistensa kanssa. Tuomittua yhteiskunnan ja lain nimessä hauskuteltiin nyt tuomita yleisen mielipiteen mukaan.
— Tuo Stål on aivan kauhean julkea roisto, arveli vanha tuomari; viimeksi sai hän tuomionsa ryöstöyrityksestä sisäänmurron ohessa, vaikka hän sanoi, että hän ainoastaan tahtoi löylyttää muuatta sisälläolijaa siksi, että se oli kutsunut häntä "rosvoksi" muutamilla markkinoilla, mutta tuo selitys ei kelvannut minun rakkaan Stålini puolustukseksi, ja niin sai hän kuusi vuottansa ja 10 vuodeksi menetti kansalaisluottamuksensa.
— 21 luku, 2 §, 4 momentti rikoslaissa, puheli nuorin tuomari ja otti kaksi uutta potaattia.
Sitä ennen, sanoi varatuomari, sai se kanalja 1 vuoden papintodistuksensa väärentämisestä; ehkä häntä se vaivasi, että todistus kertoi hänen kerran varkaudesta vangitun.
— Jaha, aivan niin, 12 luku, 3 § rikoslaissa, kertasi taas pikku notarius, joka äsken oli suorittanut tutkintonsa ja oli näpsä näyttämään, että hänellä olivat asiat selvillä.
Varatuomari numero toinen, joka tähän asti oli ollut hiljaa, kysyi nyt:
— Mutta minkälainen oli Stålin ensi rikos?
— Tuhat sen tiennee; varkaus tietysti.