Että meillä eilen piti olla päivälliset lapsille ja ystäville, se nyt oli selvää, ja niin pitkälle olin minäkin mukana. Mutta muuten minä tietysti en ollut tietävinäni, että odotin jotain erityistä juhlallisuutta. Koetin olla näkemättä suuria, jo valmiita kukkakoreja, köynnöksiä nurkissa ja kahta mankelikorillista värillisiä lyhtyjä puutarhaan ripustettaviksi. Meillä on nyt syyskuu, ja ensimäiseksi kun tirkistin ulos sänkykamarin ikkunasta, katseli aurinko minua, kauniina ja kirkkaana. Jöns oli vetänyt ylös liput, sekä kotimaiset että perulaisen, ja miniäni, maalari, oli jo ulkona ruusupensaiden luona sakset kädessä.
"Jumala siunatkoon sinua!", sanoi Hanna, mutta hänen silmissään oli kokonainen pitkä juhlapuhe.
"Tarram, tarram, tarram tam ta!" kajahti alhaalla Rantakadulla, ja salin ikkunoiden alle asettui Nålköpingin työväenyhdistys soittokuntineen ja lippuineen. Minä olen istunut johtokunnassa kuusitoista vuotta ja annoin heille kerran tuhannen kruunua, ja sitte ovat he saaneet joukon kirjoja lapsilta.
Kaksi soittokappaletta ja korea puhe, niin korea, että jos vieras olisi sen kuullut, olisi hän vähintäin luullut minua Nålköpingin kuninkaaksi. Mutta se minä en ole, sillä se kunnia kuuluu tehtailija Grönbergille. Puheen piti kaupungin parturi, ja se oli hirmuisen ystävällinen ja vapaamielinen ja sisälsi myöskin koko joukon yleistä äänioikeutta, sillä työväenyhdistykset ovat aina valtiollisia luonteeltaan, ja valtiomiehen vikaa tavallisesti on partureissakin.
Minä kiipesin ulos parvekkeelle ja vastasin ylimalkaan seuraavaan tapaan, jonka ohessa on huomattavaa, että kaikki ihmiset torilla pysähtyivät ja Isontalon maitopiika ajoi aivan soittokunnan viereen, pani kädet kupeilleen ja katseli minua kuin olisin ollut jokin ihme-elävä:
"Ystävät!
"Tiedoin tahdoin te ette minun kanssani kujeile, sen tiedän, mutta tiedän myöskin etten minä missään suhteessa kestä vertailua sen kuvan kanssa, joka tässä on esitetty muka minun kuvanani. Kuvan virheellisyys riippuu varmaankin siitä, että teidän lämpimistä sydämistänne noussut sumu on saanut peittää kaikki vähemmän kauniit piirteet. Mutta tätä virhettä en minä mistään hinnasta tahdo korjata vaan pyydän teitä sydämestäni edelleenkin antamaan tuollaisen sumun nousta.
"Yksi on totta: että minä pidän teistä ja kunnioitan teitä kaikkia, kaikkia, ja että kukaan ei osaa suuremmassa arvossa pitää kunniallista työtä kaikilla aloilla. Toisellaiset mielipiteet olisivatkin kummalliset miehellä, joka on alkanut köyhempänä kuin köyhin teistä.
"Mitä yleiseen äänioikeuteen tulee, niin en minä itse asiassa sitä voi edistää enkä pidättää. Sen asian hoitavat Jumala, kuningas ja valtiopäivät, jossa Nålköpingin edustajana on pormestari Trybom. Mutta nykyisen perustuslain rajojen sisällä olen minä tehnyt kaikki mitä olen voinut äänioikeusasian hyväksi: kaikilla kirjanpitäjilläni on äänioikeus ja puotimiehenikin olisivat viime vaalissa kahdeksansadan kruunun taksotuksen perusteella voineet äänestää, mutta nähkääs, he eivät tahtoneet.
"Kiitos! Jumala teitä siunatkoon!"