Onko itsemurha ylimalkaan mikään luvallinen teko, siitä tahdon mieluimmin olla lausumatta ajatustani. Jos yleensä on sääntönä, ettei ihmisellä ole oikeutta vallita mitään muuta kuin minkä itse on hankkinut itselleen, niin olisi itsemurha suuri vääryys, sillä elämää ei ole kukaan itselleen antanut.
Ja kun tämä ei tahdo olla mikään filosofillinen tutkistelemus itsemurhasta, vaan ainoastaan käytännöllinen, teknillinen avustus toimituksen suorittamisessa, niin voimme huoleti jättää itsemurhan oikeusperusteet huomioonottamatta, ja sitäkin enemmän, kun useimmat itsemurhantekijät tavallisesti ovat jo ennen osoittautuneet olevansa sangen ennakkoluulottomia ja hyvin vähän uskonnollisia.
Lähdemme siis siitä otaksumisesta, että sinä varmasti olet päättänyt tehdä pikku itsemurhan ja ettei mikään voi tätä sinun päätöstäsi järkyttää.
Ainoastaan sillä edellytyksellä saat lukea kauvemmas; muussa tapauksessa pitää sinun hypätä pari lehteä ylitse kirjassa. Olet silloin tosin menettänyt jonkun osan kirjan sisäänosto-hinnasta, mutta olet pelastanut henkesi.
Siis, hyvät naiset ja herrat itsemurhaajat, kun nyt olemme jääneet keskenämme, tahdomme tutkia, mitä teidän itsemurhassanne on tehtävä. Ensimmäisintä ja parasta ja viisainta siinä on lykätä se tuonnemmaksi. Elämä on muuttumatonta ja olosuhteet vaihtelevat ja monissa asioissa ei hoppu ole hyväksi. Ensinnäkin: mikä on syynä itsemurhaanne? Pätevintä itsemurhassa on hyvä syy. Yksi syy, jonka maailma helpoimmin hyväksyy, on se, että tyttö, jota rakastatte, menee jonkun muun mieshenkilön kanssa naimisiin. Se varmaan onkin sangen ikävää, ja jos sinä siitä syystä päätät mennä kuolemaan, niin ei siitä ole juuri sen erinomaisempaa sanomista.
Mutta malta! Älä heti kuole! Jotakin inhimillistä saattaa tapahtua hänen miehelleen ja sinä voit saada tuon rakastettusi naisen jälleen, rikkaampana, kehittyneempänä, tutustuneempana miehiseen kehnouteen ja kiitollisempana sinun hyvistä ominaisuuksistasi, tottuneempana taloustoimiin, taitavampana keittämään, säästäväisempänä kuin konsanaan ennen. Jos se on hänen kauneutensa, johon olit enimmän kiintynyt, niin odota vähän; se ehkä on hyvinkin pian tiessään ja sinusta tuntuu kaipaus vähemmän katkeralta joka kerta kun näet hänet jälleen. Jos se oli hänen rikkautensa, jota rakastit, niin on sinulla vielä suurempi syy odottaa, sillä kymmenestä rikkaasta tytöstä yhdeksän papat tekevät konkurssin ennenkun viisi vuotta on kihlauksesta kulunut.
Nuoruudessani minä olin sangen köyhä eikä minulla ollut tarjota mitään rakastetulle naiselle, paitsi korkeintaan joku ajoretki tai puolen naulaa konvehtia silloin tällöin. Tosin olin sangen kaunis, mutta en kumminkaan niin erinomainen, että tytöt sen vuoksi olisivat tahtoneet odottaa minua nuo 10 tai 15 Vuotta, joiden kuluttua minä heidän laskelmiensa mukaan kykenisin hankkimaan tarpeelliset keittoastiat y.m. Sentähden ajelivat he minun hevosissani ja syödä maiskuttelivat makeisiani ainoastaan niin kauvan kun tuli joku muu minua arvokkaampi mies ja nai heidät, jolloin he kutsuivat minut teltanpitäjäksi häihinsä.
Minä tunsin heti, että minun täytyi kuolla, mutta samalla ajattelin aina: Sinun pitää odottaa, kunnes saat nähdä, minkälaisia tyttöjä tuo uskoton saa. Ehkä niistä tulee yhtä rakastettavia kuin äitikin, ja sill'aikaa kun odottelet kuolemaa, voit sinä edistyä hiukan, niin että sinustakin tulee auttavat naimiskaupat.
Se on tuo ajatus, joka on pelastanut minun henkeni, sillä ennenkun tuon rakastetun tyttöset ehtivät käydä rippikoulun, olin minä jo kauvan ollut naimisissa.
Jos se on taas kukkaro, joka kuristaa, niin odota aina ensimmäistä arpomista Unkarin kuninkaan luokka-arpajaisissa ennenkun kuolet. Miltähän tuntuisikaan henkenä leijaella ja saada käsiinsä sanomalehtinumero, jossa sinun nimesi olisi 200,000 edessä?