Ja muutenkin olisi asema ollut vaaraton, sillä tytön äiti piti heitä akkunasta silmällä.

Mutta siitä ei tiennyt Kalastaja-Antti, joka rakasti Hannaa enemmän kuin omaa henkeänsä, ja tuli nyt juuri verkko olalla ylös mäestä ja sai nähdä sen, jota hänen sielunsa rakasti, istuvan illan hiljaisuudessa työtuuman päässä nuoresta, kauniista herrasmiehestä.

En tiedä minkätähden, mutta aina kun nuoruudessani näin jonkun tytön, josta enemmän pidin, istuvan sillä tavoin jonkun luonnonkauniimman ja arvokkaamman miehen kanssa, kuin itse olin, tulin vähän surumieliseksi.

Mutta mustasukkaisuuden kamala tuska verrattain turmeltumattomassa sydämessään hiipi Kalastaja-Antti Blombergin ja Hannan taakse ja koki korviensa tärykalvojen avulla päästä selville, missä suhteessa he olivat toisiinsa.

Tahtomatta ehdottomasti puolustaa sitä, täytyy minun kumminkin muistuttaa, kuinka rakkaudessa samoin kuin sodassakin kaikkia keinoja pidetään luvallisina.

Silloin virkkoi herra Blomberg kaikkein mielisteleväisimmällä äänellänsä jotenkin tähän tapaan:

— Rakas lapseni! Pidätkö sinä niin paljon minusta! No, seuraavalla viikolla vien sinut kanssani kotiin kaupunkiin ja…

Samalla kohotti Kalastaja-Antti kätensä ja paiskasi Blombergia verkon kiveksillä niin, että hän näki puolen tusinaa aurinkoja ja useampia vakallisia tähtiä ja tulituksia ja lankesi sitten ähkyen polvillensa eikä enää päästänyt hiiren hivaustakaan.

Mutta Kalastaja-Antilla oli kumminkin rehellinen sydän, ja kun hän sai tietää asian oikean laidan, meni hän herra Blombergin luokse sairashuoneeseen pyytämään, ettei hän olisi pahoillaan.

Mutta kaupungissa saivat ihmiset kovin huonon ajatuksen Blombergista, mitä hyviin tapoihin tulee, ja lähetysyhdistys lähetti hänelle herätyskirjan: "Palaja turmeluksen tieltä", ja siveysyhdistyksen naiset rukoilivat hänen puolestaan, ja hänen vanha enonsa kirjoitti hänelle katkeran kirjeen ja sanoi antaneensa omaisuutensa pikku tyttöjen neulomakoululle, sillä hän ei tahtonut rohkaista ketään tappelemaan piioista kylän raiteilla eikä antaa hänelle varoja käsiin jatkaakseen kevytmielistä elämäänsä.