— Tuohon, tuohon Lazarevin huviloiden väliin! kiiruhtivat pojat ikkunasta viittoen selittämään. — Siihen meidän omalle palstalle.
Nämä poikien tuomat tiedot antoivat Marille lopuksi päivää ajattelemista. Ja kuta enemmän hän mietti tätä huvilan rakentamishommaa, sitä mielettömämmältä se rupesi hänestä näyttämään. Se oli vähintään yhtä turmiollinen yritys, kuin jos Jaakko olisi hukannut suorastaan pelissä tai hulluissa kaupoissa metsäpalstan. Heillä ei ollut rahoja huvilan rakentamiseen, ja hullua oli Jaakon, kokemattoman miehen, semmoisiin puuhiin velkarahojen turvin antautua. Kuka liekin Jaakon saanut verkkoihinsa kiedotuksi, mutta varmaan perikatoon he tälle ladulle lähdettyään lopuksi luisuisivat. Menisi metsäpalsta ja hyvässä menossa muu tilatiera kaupanpäälliseksi. Mierontielle jouduttaisiin kaiken muun onnettomuuden lisäksi.
Jaakon kevytmielinen puuha oli Marin mielestä niin raskas rikos, että hän tunsi suoranaista ahdistusta sydänalassaan. Ja hän päätti vaatia Jaakon tilinteolle jo samana iltana.
Illallisen syötyä, kun pojat olivat painuneet makuulle, ottikin hän sitten asian puheeksi. Hän kysyi suoraan, miten Jaakko oli antanut narrata itsensä moiseen hulluun yritykseen.
— Ei minua kukaan ole narrannut, selitti Jaakko väkinäisesti. — Näethän itse, että tuo palsta tuossa Lazarevin maiden keskessä on aivan joutilaana, ja kun et kuitenkaan salli sitä myydä pois, niin siitä se ajatus minulle tuli. Jotain tuloahan siitä pitäisi koettaa hankkia, ei tässä liian rikkaina eletä.
— Mutta millä rahoilla sinä sen huvilan rakennat? tiukkasi Mari. — Aivan mieletöntähän on velkarahoilla yrittää, ja kukapas meikäläisille menijöille velkaa uskoisikaan.
— Eihän sen rakentaminen nyt niin ihmeitä vedä, ja sitä vartenhan olen Inossa rahaa pyytämässä, selitti Jaakko hermostuneesti naurahtaen ja katseli syrjään.
Jaakon naurahdus ja arasteleva epävarmuus herätti Marissa epäluulon. Hän katseli hyvän aikaa Jaakkoa läpitunkevasti ja sanoi sitten painokkaasti:
— Ja uskotko sinä itsekään niillä pyydöillä huvilaa rakentamaan pystyväsi? Pitäisihän sinulla olla entisistä talvipyydöistäsi sen verran kokemusta.
Jaakkoa kiusasi ilmeisesti yhä enemmän Marin tutkistelu. Hänen äänessään kuulahti melkein kiukustumista, kun hän ivaa tavoitellen haasteli: