Muukalainen, joka oli tuonut Punaketun, säteili ylpeydestä.
"Oletteko koskaan nähneet moista vauhtia?" huudahti muuan.
"Ja moista rohkeutta?" lisäsi toinen.
"Sepä oiva otus, Mack!" huudahtivat monet yhtaikaa.
"Jos sillä on vähääkään onnea", huomautti ketun ensimmäinen puolustaja kuivasti, "niin meidän ketturotumme saattavat sittenkin tulla paremmiksi!"
18. luku
HELEÄSTI HAUKKUVA KOIRAPARVI
Uusi maa, johon Punakettu nyt huomasi joutuneensa, miellytti sitä suuresti, ja sen veri virtaili rajusti takaisinsaadun vapauden sulotunteen vallassa. Sillä ei ollut syytä kaivata karua Pohjolaansa ja Ringwaakin laajoja metsiä. Täällä oli tiheitä lymypaikkoja, suoalueita, pitkiä, joskin kapeita metsäisiä taipaleita, joilla eräänlainen jäykkä, juhlallisen pysty seetripuu kasvoi ketulle rakkaan kuusen ja männyn sijalla, kirkkaan vihreitä niittyjä, joita kiviaidat ympäröivät, ja kivikkoisia, huonosti hoidettuja laidunmaita riukuaitoineen, jotka muistuttivat ketulle kotia.
Siellä täällä kohosi tasaiselta maalta jyrkkä, kivinen kumpu, jolla kasvoi tiheässä puita, monet niistä Punaketulle vieraita. Ja siellä täällä luikerteli puro, kaita, mutta syvänlainen, laajeni lammikoksi, joka toi sen mieleen suuren villihanhiparven. Korkeimman kummun harjalla sijaitsevalta kiveltä se näki, että tätä hänen uutta miellyttävää piiriänsä melkein joka puolelta ympäröivät asutukset ja savuiset kylät. Mutta näiden takana, pohjoista ja länttä kohti, levisi purppuranpunainen vuorimuuri, joka oli yhtä jylhän näköinen kuin ketun oma Ringwaak. Sen teki melkein mieli lähteä näitä vuoria kohti heti paikalla, se kun ei oikein pitänyt sivistysvyöstä, jonka näki ympärillään.
Mutta se oli vain ohimenevä oikku. Muuta vikaa se ei huomannut nykyisessä alueessaan. Riistaa oli runsaasti, ja kuta enemmän se samoili, tutkien noita erilaisia lymypaikkoja, sitä enemmän se niistä piti. Ennen kuin ne olivat kolmea päivää olleet ketun hallussa, tunsi se ne läpikotaisin. Läheisyydessä ei näyttänyt olevan mitään toimivia vihollisia, ja miehet, joiden se näki maleksivan metsästyspaviljongin kuistilla alueensa ulkoliepeellä, eivät todennäköisesti tuottaisi hänelle mitään harmia.