Virsi sulatti monen läheisyydessä seisovan sydämen ja laulajankin silmissä oli nyt kyyneliä.
* * * * *
Millaisissa sieluntuskissa Rotha olikaan saman illan samana tuntina kaukana pohjoisessa vuorten välissä sijaitsevassa yksinäisessä talossa?
* * * * *
Ralph taivutti päätään ja tunsi jotakin kohoavan kurkkuunsa.
Samalla muudan paksuhuulinen mies, jolla oli julmat silmät, tunkeutui ihmisjoukon läpi paikalle, missä tyttö seisoi, ja tarttui raa'asti tyttöä olkapäähän työntäen hänet pois.
"Tuki suusi!" sanoi hän hampaittensa välistä; "onko sinun tehtäväsi laulaa virsiä kaduilla? Mene kotiisi nukkumaan, se sopii sinulle paremmin, luullakseni."
Tyttö hiipi pois häpeissään, mutta samalla tunkeutui Ralph ihmisjoukon läpi, joka erotti hänet miehestä, ja päästyään miehen eteen hän tarttui miehen kurkkuun. Haukkoen ilmaa koetti mies päästä vapaaksi, mutta Ralph piti häntä kiinni kuin ruuvipihdeissä.
"Emme tapaa toisiamme ensi kertaa, mutta laittakaakin niin, että tämä on viimeinen."
Sanottuaan sen Ralph heitti miehen luotaan ja mies kaatui kuin avuton lapsi hänen jalkoihinsa.