Juuri tällä toivottomuuden hetkellä Rotha kuuli hevosen hirnuvan nojautuessaan ikkunasta.
2.
"Voi miesraukkaa! Martinmessun aikaan takavarikoi kruunu hänen kotinsa ja kontunsa."
"Ne ovat surullisia uutisia hänelle, kun hän saa kuulla, että hänen vanha äitinsä, vaimonsa ja lapsensa on häädetty maantielle."
"Niin, niin, sen minä vain sanon, että John Rushton oli yhtä hyvä ihminen kuin äänekkäin säkkipillin puhaltaja heidän joukossaan, olipa tässä sitten kysymyksessä kavallus tahi muu."
Ralph istui syömässä aamiaistaan eräässä tien varrella sijaitsevassa ravintolassa, kun pari lancashireläistä talonpoikaa tuli huoneeseen ja aloitti keskustelun näin: "Niin, niin, puritaanilaista hapatusta ei vain saada haihtumaan sellaisilla keinoilla. Mutta se onkin aivan kunniatonta, ei sen enempää eikä vähempää. Mitä tarkoittaa vuoden '59:n julistus', ellei se lupaa armahdusta jokaiselle, joka on taistellut parlamentin joukoissa, paitsi noille niin sanotuille kuninkaanmurhaajille?"
"Joutavia, mies, se ei hyödyttänyt ketään. Kuningas palasi ehdoitta, ja kaikki, jotka taistelivat häntä vastaan, ovat yhtä syyllisiä kuin nekin, jotka katkaisivat hänen isänsä kaulan."
"Mutta kansa ei rupea kärsimään sitä pitkää aikaa. Pieni hapantaikina on jäljellä ja jonakin kauniina päivänä rupeaa se nousemaan."
"Joutavia, ihmiset ovat kaikki narreja, paitsi ne, jotka ovat veijareita. Katsohan vain, kuinka mielellään he juopottelevat ja huvittelevat. Ulkokultaisuus ja irstailu saavat olla varmat vallastaan vielä muutamia vuosia. Englanti on Iloinen Englanti, kuten sanotaan, ja se tahtoo olla iloinen mihin hintaan hyvänsä."
"John-raukka, siitä tulee kova isku hänelle!"