Ralph oli kuunnellut tarkkaavasti maalaisten keskustelua. Miehet olivat nähtävästi vanhoja whigejä ja parlamentin kannattajia.
"Suokaa anteeksi, herrat", keskeytti hän, "mutta puhutteko Aberleighin
John Rushtonista?"
"Kyllä. Kunnollisempaa miestä ei ole milloinkaan elänyt Lancashiressä."
"Se on kyllä totta, mutta missä hän silloin oli, kun tämä onnettomuus kohtasi hänen perhettään?"
"Jumala yksin sen tietää. Hän oli paennut oikeutta ja hänet julistettiin henkipatoksi."
"Ja kruunuko on takavarikoinut hänen talonsa ja häätänyt hänen perheensä maantielle? Mistä häntä syytettiin? Varmaankin jonkin kehnon verukkeen perusteella kavalluksesta?"
"Luultavasti. Mutta syytös ei nykyään merkitse mitään, tuomio vain on kaikki kaikessa ja se on julistettu jo edeltäpäin."
"Aivan niin."
"Tunsitteko naapurini Johnin?"
"Kyllä; olimme tovereita vuosikausia sitten."