Suoriutuakseen siitä olisi hänen pakko kävellä koko yö, satoipa sitten lunta tahi vettä tahi pakastui.
Hän voi ja hän tahtoikin tehdä sen.
Hyvä, Robbie! Tärkeämpi tulos kuin otaksutkaan johtuu matkastasi. Siis eteenpäin vain!
XXXII.
MITÄ LUMI LUOVUTTI TAKAISIN.
Askhamin ravintoloitsijan, joka oli vanha parlamentin kannattaja, mielenliikutus, kun hän Ralph Rayssä tunsi vanhan kapteeninsa, jota hän oli palvellut, uhkasi ilmaista hänet. Joutuen kuvaamattoman hämmingin valtaan hän tuli ja meni kattaen Ralphin ja Simin eteen sen vaatimattoman aterian, jollaisen hän voi tarjota sittenkuin hän oli täyttänyt kuningasmielisten vieraittensa suuremmat vaatimukset.
Huone, johon matkustajat oli viety salaa, sijaitsi vanhan rakennuksen kylkirakennuksessa ja oli avoin aina valkoisiksi kalkittuihin kattoparruihin asti ja varustettu tavanmukaisella suurella takalla. Seinillä oli aseita — täällä muudan miekka, tuolla keihäs ja uunin nurkalla haarniska. Se oli nähtävästi isännän perheen arkihuone ja huolellisesti erotettu ravintolan julkisemmasta osasta. Mutta kun ovi avattiin, siihen käytävään, joka yhdisti huoneen talon muiden osien kanssa, voitiin sinne kuulla nauravien tahi väittelevien kuninkaallisten äänet.
Kun perhe poistui huoneesta luovuttaakseen sen Ralphille ja Simille, oli takan viereen unhottautunut pieni kolmi- tahi nelivuotias poikanen, joka nähtävästi oli isännän nuorin lapsi. Ralph istuutui nostaen poikasen polvilleen. Lapsella oli suuret siniset silmät ja vaalea kihara tukka. Lapsenhuulet vastasivat hänen hymyynsä ja lapsenkieli lörpötteli hänen korvaansa sellaisella luottamuksella, mitä lapset osoittavat vain, sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka omistavat taikakalun lasten rakkauden voittamiseksi.
"Mikä sinun nimesi on, pieni mies?" kysyi Ralph.
"Kullanmuru", vastasi lapsi katsoen rohkeasti Ralphia silmiin.