Samalla palasi pienokainenkin hymykuopat punaisissa poskissaan ja kulhollinen vettä kädessään. Rotha otti kulhon koettaen juoda. Hän oli epäonnistunut jälleen. Hän työnsi avaimet takaisin taskuunsa. Saisiko hän milloinkaan selville tätä salaisuutta?

Hän nousi väsyneesti mennen ulos unhottaen kokonaan näyttää nauharuusukkeen sitomista pienelle taloudenhoitajattarelle, joka pettyneen näköisenä seisoi keskellä lattiaa.

Muudan tehtävä oli kuitenkin vielä suoritettava. Toisella avaimella, joka oli merkitty ristillä, voisi hän avata Wilsonin arkun, joka oli hänen isänsä asunnossa, selailla paperit läpi ja saada ehkä selville, miksi ne niin kiinnittivät rouva Garthin mieltä. Mutta ensin piti hänen tarkastaa ne molemmat kohdat tiestä, joista todistajat olivat puhuneet lausunnoissaan oikeudessa.

Päättäen sen tehdä heti poikkesi Rotha Smeathwaiteen vievälle tielle poistuttuaan sepän tuvasta ja kulkiessaan sillalle päin. Joki virtasi syvällä ja tie teki juuri sen kohdalla tiukan mutkan. Senvuoksi eivät sinnepäin menijät nähneetkään siltaa kulkiessaan sitä kohti.

Viisikymmentä metriä siitä pohjoiseen päin oli kohta, jossa nainen, Rushton, oli sanonut nähneensä murhan tapahtuvan. Mutta paikka, josta ruumis oli löydetty seuraavana aamuna, oli viidenkymmenen kyynärän päässä siitä etelään päin.

Rotha oli jo päässyt sillalle ja oli juuri sivuuttamaisillaan tien mutkan, kun hän peräytyi äkkiä muutaman pensaan taakse piiloutuen sinne. Joku henkilö lähestyi siltaa. Tulija oli rouva Garth. Nainen jatkoi matkaansa, kunnes hän saapui noin viidenkymmenen askeleen päähän Rothasta. Silloin hän pysähtyi. Tyttö voi seurata hänen liikkeitään hänen huomaamattaan.

Rouva Garth katseli ympärilleen pohjoiseen ja etelään tien suuntaan ja tien kummallekin puolelle kedoille. Sitten hän laskeutui ojaan, tonki maata muutamien metrien pituudelta potkien syrjään ojan pohjalla olevat kivet.

Rotha rupesi hengittämään yhä kiivaammin.

Rouva Garth kumartui tarkastamaan erästä suurta tien vieressä lepäävää kiveä. Sitten hän otti maasta pienemmän kiven ja rupesi sillä hankaamaan suurempaa kuin hän olisi halunnut poistaa siitä jonkun naarmun tahi pilkun.

Rotha oli nyt aivan varma asiastaan.