"Vaiti."
"Mutta minä en koskaan ole elänyt hurskasta elämää, ja minä tulin tänne vain lakia ja hirsipuuta pakoon, ja ellei isä olisi —"
"Toisen kerran, veli."
"Niin, se oli totta mitä kerroin poliisille, ja minä olen tosiaankin —"
"Vaiti, veli, vaiti! Minä en tahdo kuulla sinua. Sen saat sanoa yksin Jumalalle, ja mitä lienet tehnytkään, niin Jumala on tuomiossaan sielullesi armollinen. Meidän pitää rukoilla Häntä vain —"
"Joudu siis! Hiekkajyvät vuotavat loppuun." Hän koetti nousta polvilleen.
"Makaa hiljaa, veli. Jumala ymmärtää sielusi nöyryyden."
"Ei, ei, auta minua ylös. Anna minun polvistua viereesi. Kuolevan rukous — lausu se kanssani, veli Storm. Sanokaamme yhdessä. 'Oi Herra, pelasta —'
"'Oi Herra, pelasta palvelijasi —' 'Joka luottaa Sinuun. 'Anna hänelle apua pyhyydestäsi. 'Ja… auta… häntä voimallasi iankaikkisesti. 'Älä anna vihollisen vaivata häntä. 'Älä… anna… pahojen — 'Ole, oi Herra, hänen luja linnansa. 'Iankaik' — 'Oi Herra, kuule rukouksemme 'Ja —'"
"Paavali! Paavali! Puhu minulle! Puhu! Älä jätä minua! Me lohdutamme ja autamme toisiamme. Sinä tulet minun luokseni ja minä sinun luoksesi. Emme välitä tästä munkkielämästä. Sano sana vain! Poikaseni, poikaseni!"